Tämän kirjoituksen lähtöimpulssina toimii se tunne, kun kuulet ihmisen hehkuttavan vegaaniuden ympäristöystävällisyyttä, ja seuraavassa lauseessa hänen innoissaan kertovan lentolippujen varaamisesta Kaakkois-Aasiaan. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole purra, vaan tarjota sinulle jokin ratkaisukeskeinen oivallus ja lopulta lempeyttä aiheeseen liittyen.

Ilmastonmuutos on älyttömän laaja, epämiellyttävän pelottava ja abstraktin epäarkinen asia. Monta hyvää syytä, miksi siitä ei meinaa saada otetta. Aika harvalla ihmisellä on kokonaisvaltainen näkökulma ilmastonmuutokseen: yleensä käsitämme sitä arkikäsityksistä ja sirpaleisista tiedonmurusista käsin hahmottamatta tarkasti ilmiöiden välisiä merkityksiä. Tämä hankaloittaa ja vähentää keskustelua aiheesta, josta sen monimutkaisuuden vuoksi ei ole myöskään äärettömän helppoa tai seksikästä etsiä lisää tietoa. Tämä sama tilanne toistuu muuten myös muiden hyvin laajojen, monimutkaisten ja epäkonkreettisten aiheiden suhteen: esimerkiksi varsin harvalla ihmisellä on kokonaisvaltaista ymmärrystä talousjärjestelmästä tai valtakunnan politiikasta.

Maahanmuutto, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, koulutusleikkaukset ja kasvisruokailu ovat esimerkkejä hyvin tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista, jotka ovat Suomessa paljon useamman kansalaisen huulilla kuin ilmastonmuutos, ja väitän että osasyy on tämä: ne eivät ole niin laajoja, monimutkaisia tai epäkonkreettisia asioita, kuin ilmastonmuutos. Niistä saa helpommin otteen.

On tietysti parempi ymmärtää laaja asia sirpaleisesti, kuin ei ollenkaan – ja tuskin ihan kaiken tietäminen on edes mahdollista. Kuitenkin, sirpaleinen ymmärrys tuottaa sirpaleista toimintaa. Tiedostamalla sirpaleisen ilmastoymmärryksen ja sirpaleisen ilmastotoiminnan olemassaolon voin myös ymmärtää sitä ihmisryhmää, joka hehkuttaa vegaaniuden ympäristöystävällisyyttä ja samaan aikaan lentää vuosittain Kanarian saarille lomailemaan tai Aasiaan meditoimaan Äiti Maan puolesta.

Eikä tämä ole syytös, vaan havainto. Tämä on myös kutsu laajentamaan ilmastotietoisuutta.

maajoukkuekansalaistorilla

Ilmastotietoisuuden laajentamista tempauksen keinoin Helsingissä joulukuussa 2016

Hiilidioksidi on olennaisin ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä kaasu. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on eri tilastojen mukaan 8-10 tonnia hiilidioksidia vuodessa, eli lyhyemmin 8t CO2e/v. Se tarkoittaa sitä, että keskimääräinen suomalainen elää noin 3-4 maapallon taktiikalla eli niin kuin meillä olisi käytettävissämme 3-4 maapalloa, sillä yhden maapallon kokoinen elämä tarkoittaisi 2,3t CO2e vuosipäästöä kutakin maailman kansalaista kohden.

Lentokoneella lentämisestä irti päästäminen on ihmisen vaikuttavin teko ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Esimerkiksi menopaluulento Helsingistä Thaimaan Bangkokiin tuottaa yhtä lentomatkustajaa kohden 5,13 tonnin CO2-päästöt (!!), joka on siis yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kestävän elämäntavan hiilidioksidipäästöt koko vuoden ajalta (2,3t CO2e)! Yhtäältä edestakainen lento Helsingistä New Yorkiin kilauttaa yli 4 tonnin CO2-päästöt ja Kanarialle 3 tonnin CO2-päästöt henkilöä kohden – näissäkin tapauksissa siis pelkästään lennoilla saadaan tuhottua kestävän elämäntavan vuosipäästötavoite. Ei hyvä luonnolle! (Tiedot: WWF ilmastolaskuri.)

Tarkastellaan sitten syömisen ilmastovaikutuksia. Jos kyseessä on hifistelevä vegaani, niin ruokavaliosta syntyvät kokonaispäästöt ovat 0,5 tonnia CO2:sta vuodessa. Jos sitten kyseessä on keskimääräinen sekasyöjä, muodostuu tästä ruokavaliosta noin 1,5 tonnin CO2-päästöt vuodessa. (Tiedot: Suomen ympäristökeskusken Ilmastodieetti-laskuri.) Kun verrataan vegaanin ja sekasyöjän hiilidioksidipäästöjä, niin suhteellinen ero on iso: sekasyöjä aiheuttaa kolminkertaiset hiilidioksidipäästöt vegaaniin verrattuna. Kun unohdetaan suhteellisuus ja puhutaan todellisista hiilidioksidipäästöistä, niin vegaaninen ruokavalio säästää siis vuodessa 1 tonnin hiilidioksidipäästöjä (1,5t CO2e – 0,5t CO2e) verrattuna sekasyöjän ruokavalioon – tämä 1 tonni CO2 on selkeästi vähemmän päästöjä, kuin mitä syntyy yhdellä Kanarian-lennolla yhtä henkilöä kohti.

Ja ruokavaliossa puhutaan siis vuositason päästöistä, lentäessä puhutaan muutamissa tunneissa syntyvistä päästöistä. Havainnollistaakseni tätä jaan nämä ilmastovaikutukset yhdelle päivälle:

  • Vegaani säästää yhdessä päivässä 0,003 tonnia hiilidioksidia verrattuna sekasyöjään.
  • Lennosta pidättäytyvä ihminen säästää yhdessä päivässä 2,6 tonnia hiilidioksidia (yksittäisen Helsinki-Bangkok-lennon verran) verrattuna Thaimaahan lentävään. Se on isompi päästösäästö kuin mitä ovat yhden maapallon kokoisen kestävän elämäntavan koko vuoden päästöt (2,3t CO2e). Tässä mielessä voi sanoa, että aina kun päästät irti yhdestä kaukolennosta, säästät yhden maapallon.

Ero 0,003:n ja 2,6:n välillä on mykistävän suuri. Mutta kumpaan puheenaiheeseen sinä olet törmännyt useammin ilmastonmuutoksen yhteydessä, ruokavalioon vai lentämiseen?

Don’t take me wrong, tarkoitukseni ei ole myöskään sanoa että vegaanius olisi huono idea. Päinvastoin, se on ympäristöä säästävä ruokavalio, johon kannattaisi ryhtyä jo pelkästään eläinoikeudellisista ja monesti myös terveydellisistä syistä. Tai ainakin kehittää vähitellen ruokavaliotaan vegaanipainotteisempaan suuntaan: ilmastoterroriin ja ilmastosaarnauksiin juuttumisen sijaan suosittelisin näkemään kaikki-tai-ei-mitään –ajattelun ohi.

Nimittäin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävämpään elämäntapaan siirtymisessä ei tarvitse olla kyse marttyyrisankarimaisesta kaikki-tai-ei-mitään –ajattelusta. ”Kaikkien hiilidioksidipäästöjä tuottavien asioiden heti lopettamista” monesti parempi ja psykologisesti helpompi lähestymistapa on vähentäminen: vähä vähältä, päivä päivältä kestävään elämäntapaan siirtyminen. Ilmastolupaus-kampanjan kaltaiset haasteet, jossa tavoitteena on vähentää oma hiilijalanjälkeä puoleen verrattuna lähtötasoon, ovat omiaan tukemaan henkilökohtaisen ympäristökuormansa vähentämisprosessia. Esimerkiksi sekasyöjälle on jo merkittävä edistys, jos kilo lihaa viikossa vaihtuu puoleen kiloon; kaksi vuotuista Aasian-lomalentoa tekevälle on merkittävä edistys tehdä sen sijaan jatkossa yksi Italian-lomalento – ja niin edespäin.

On jokseenkin omakohtaista mutta myös sattumanvaraista, että lentäminen ja ruokavalio on nostettu tapetille tässä kirjoituksessa. Koetan avata ja perustella niiden avulla kirjoituksen ydinsanomaani, joka on tämä:

Pyritään muodostamaan kokonainen kuva ilmastonmuutoksesta ja sitä hillitsevien ympäristötekojen vaikuttavuudesta!

Etsitään tarvittaessa tietoa, Googlella pääsee jo yllättävän pitkälle. Oman hiilijalanjäljen hahmottaminen on yksi hyvä vaihtoehto ensi alkuun, ja sen voi helposti arvioida Suomen ympäristökeskuksen oivalla Ilmastodieetti-laskurilla (http://ilmastodieetti.fi; ks. myös http://www.syke.fi/co2laskurit).

Koetan omasta puolestani lisätä ilmastotietoisuutta ihmiskunnassa kirjottamalla vielä lyhyen ehdotuksen toimenpideohjelmasta meille tavallisille suomalaisille. Näin autamme osaltamme ilmastonmuutoksen hillitsemistä:

  • Hiilijalanjälki on oleellinen käsite – selvitä ensin oma hiilijalanjälkesi: http://ilmastodieetti.fi
  • Puolita / vähennä omaa hiilijalanjälkeäsi tekemällä ilmastotietoisia tekoja. Ilmastodieetti.fi-palvelusta ja muista lähteistä saa ideaa siihen, mitä ympäristötekoja juuri sinä voisit tehdä ja mikä niiden vaikutus olisi hiilijalanjälkeesi. Aloita vaikuttavimmista ympäristöteoista. Alla muutamia esimerkkejä vaikuttavimmista ympäristöteoista:
 1) Päästä irti lentämisestä tai ainakin vähennä
 2) Vaihda bensa-auto pyörään, raideliikenteeseen, apostolin kyytiin ja sähkö- tai biokaasuautoon
 3) Tee vihreä sähkö- ja lämpösopimus
 4) Laske kotisi lämmitystä 1-2 celsius-asteella – rakastu villasukkiin ja pitkähihaisiin paitoihin
 5) Kehitä kulutustottumuksiasi: vähennä, käytä uudelleen, kierrätä, korjaa, valitse ympäristöystävällinen
 6) Lainaa vegaaninen reseptikirja ja siirry kasvispainotteisempaan ja kotimaisempaan ruokavalioon
  • Jaa ja lisää ilmastotietoisuutta lähiympäristössäsi ja ystäviesi piirissä
  • Lisää ilmastotietoisuutta laajemmin ihmiskunnassa: ehdota sähköautoja, kasvislounaita ja vihreää sähkösopimusta työnantajallesi; kannata maapalloa aktiivisesti suojelevia järjestöjä ja puolueita; nosta luonnon tärkeys ajankohtaiseksi aiheeksi

Lupaan osaltani ensin selvittää aiempaa tarkemmin ja sitten vähentää hiilijalanjälkeäni 30% vuoteen 2019 mennessä. Lupaan pyrkiä aktiivisesti lisäämään ihmiskunnan ilmastotietoisuutta esimerkiksi keskustelujen, kirjoitusten, tempausten, järjestötoiminnan ja taiteen kautta. Lupaan pyrkiä lempeään ja myönteisen ratkaisukeskeiseen viestintään aiheen parissa.

22851586_10214261512320855_2140087881_o

Nico Rissanen Italian Genovassa toukokuussa 2017 ystävänsä Tanjan kuvaamana.

PS. Jos olisin tehnyt lentomatkan Suomesta Genovaan, olisi matkan hiilijalanjälkeni ollut 1,2 tonnia CO2. Nyt kävin Genovassa ja kiertelin muualla Euroopassa pääasiassa junalla ja hieman laivalla, ja matkustamisen kokonaispäästöksi muodostui noin 0,25t CO2e, eli murto-osa lentämisestä – ja seikkailin siis monessa muussakin maassa kuin Italiassa! (Tiedot: WWF ilmastolaskuri, EEA 2014)

PPS. Ulkomaille matkustaminen ilman lentokoneita on siis erittäin mahdollista, paljon ympäristöystävällisempää sekä yleensä aina hyvin kiinnostavaa ja kokemusrikasta!☺

Artikkelikuva: Gary Lopater https://unsplash.com/photos/dOOGrK3zcUc