Olen äimistynyt. En olisi uskonut miten paljon asumistottumuksilla voin vähentää asumisen päästöjäni. Vuoden ajan olen systemaattisesti opetellut ja tutkinut kohtuullista asumista sekä sen erilaisia toteuttamisstrategioita. Asumisen osuus hiilijalanjäljestä oli vuonna 2016 40%. Kokonaisuutena puolet päästöistä on lähtenyt oppimisen myötä pois verrattuna suomalaisten keskiarvoon – rutkasti enemmän mitä odotin!

Miten tässä onnistuin? Ollaan rehellisiä, aluksi lähtötilanne. Asun tällä hetkellä omasta mielestäni turhankin leveästi 40m2 yksiössä vuokralla – koko vastaa täsmälleen suomalaisen kodin keskimääräistä asuinpinta-alaa per henkilö. Kodissani on kerrostaloille tavallinen kaukolämpö. Viihdyn kodissani hyvin, maisema kymmenien kilometrien kantamalla horisonttiin on upea ja mieltä hiljentävä. Vähäpäästöisen elämisen kannalta on tärkeää, että kotini on viihtyisä paikka – muutenhan on koko ajan paettava sitä epäviihtyisää läävää johonkin päästöjä tuottavan toiminnan pariin. Koti on minulle tärkeä paikka, jossa haluan tuntea oloni mukavaksi ja turvalliseksi.

2016-06-23 12.52.43

Laiskiaiset viihtymässä keittiöni seinällä

Mistä asumiseni päästöt sitten syntyvät? Pääasiassa veden ja asunnon lämmityksestä sekä kuluttamastani sähköstä. Suurin faktori on keskimäärin kodin lämmitys (50%), sitten lämmin vesi (25%), sitten sähkö (15%) ja rakennuksen valmistuksessa syntyneet päästöt (10%). Keskimääräisillä asumistottumuksilla tämä tuottaa 40m2 kodissani 3400kg CO2. Omat asumistottumukseni olivat jo valmiiksi vähäpäästöisemmät, olen jo pitkään valinnut esimerkiksi vihreän sähkön (-15%). Sen sijaan kodin lämmityksen ja lämpimän veden kulutuksen suhteen olen oppinut paljon uusia taitoja viimeisen vuoden aikana. Alla omaksumani strategiat ja kouriin tuntuvat tulokset matematiikalla maustettuna:

Strategia #1: vihreä sähkö ja tottumuksilla puolitettu sähkönkulutus

Efekti: sähkön tuottamien päästöjen säästö 100% suhteessa suomalaisten keskiarvoon (ska)

Saavutettu säästö päästöissä housuissani: 510kg

Strategia #2: sisälämpötilan tarkkailu ja rajoittaminen 18-19-asteeseen (ska: 22-23)

Arvioitu efekti: sisäilman lämmitysenergian säästö 20%

Saavutettu säästö: 0,2 x 1700kg (lämmityksen ska-päästöt 40m2 asumisneliöillä ) = 340kg CO2e / v

Strategia #3: ikkunoiden tiivistäminen

Arvioitu efekti: sisäilman lämmistyssäästö 15%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 250kg CO2e

Strategia #4: verhojen sulkeminen auringon laskettua

Arvioitu efekti: sisäilman lämmistyssäästö 10%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 170kg CO2e

Strategia #5: asunto peruslämmöllä ollessani yli vuorokauden kotoa pois

Arvioitu efekti: lämmistyssäästö 10%

Saavutettu säästö päästöistä housissani: 170kg CO2e

Strategia #6: lämpimän veden kulutuksen vähentäminen

Arvioitu efekti: käyttöveden lämmitysenergian säästö 80%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 0,8 x 850kg (lämpimän veden ka-päästöt) = 680kg CO2e

Strategioilla saavutetut säästöt yhteensä: 2120kg CO2e = -62% kokonaispäästöistä suhteessa suomalaisten keskiarvokäyttäytymiseen

Kuvailenpa vielä hieman tarkemmin.

Strategia no 1. Olen jo pitkään valinnut vihreää sähköä. Vaihtaminen on nopeaa ja helppoa (ks. http://www.vaihdavirtaa.net/). Viime aikoina olen asiaan syvennyttyäni halunnut valita erityisesti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) sertifioimaa EKO-energiaa, joka on ympäristökriteereiltään uusiutuvaa sähköä tiukempi, laaja-alaisempi ja tätä myöten kaikista parhainta tietämääni vihreää sähköä (ks. lisää http://www.ekoenergy.org/fi/) sen jälkeen että tuottaisi sähköä itse.

Vihreän sähkön laskennalliset päästöt ovat nolla. Jotta harhaanjohtavaa käsitystä ei syntyisi, on hyvä ymmärtää että vihreän sähkön valitseminen ei automaattisesti lisää vihreän sähkön tuotantoa yhteiskunnassa. ”Vihreän sähkön hankkiminen vaikuttaa kansalliseen päästötaseeseen vasta, kun kysyntä lähentelee tai ylittää tuotannon määrän.” (MOTIVA 2011, 2.) Vihreällä sähköllä ja sen valitsemisella on siis jossain määrin epäsuorempi myönteinen vaikutus kuin kuluttajana saattaisi sitä hankkiessa ja laskurien perusteella luulla. Tämän vuoksi myös sähkönkulutuksen pienentäminen on vihreän sähkön valitsemisen jälkeenkin hyödyllistä kokonaispäästöjemme vähentämiseksi: energiantarpeen vähentyessä yhteiskunnassa vähentyy tarve uusiutumattomien energiamuotojen käyttämiseen.

Olen onnistunut puolittamaan oman sähkönkulutukseni suhteessa suomalaisten keskiarvoon ihan tavallisella tehokkaalla ja turhaa käyttöä välttävällä käyttäytymisellä. Olen myös oppinut ohjaamaan sähkönkulutustani enemmän yöajalle (esim. kaikenlainen lataaminen), koska silloin sähkönkulutus on kokonaisuudessaan vähäisintä – mitä tasaisempaa sähkönkulutus eri vuorokauden aikoina on, sitä vähemmän tarvitsemme fossiilista energiaa sähköntuotantoon.

Igloo_outside

Strategia nro 2. Halusin ihmiskokeilla itselläni kuinka matalassa lämpötilassa kykenen elämään lämmityskaudella syyskuusta 2016 toukokuuhun 2017. Minulle matalin mahdollinen asumislämpötila oli täysi mysteeri kokeen alkaessa. Lämmityskauden jälkeen olin vastauksen verran viisaampi: 18-19 astetta. Tämä edellytti lämpimästi pukeutumista kotona, t-paidalla ei varmasti onnistu – ja miksi pitäisikään. Myös ylijäämähousunlahkeestani tekemäni mikrossa lämmitettävä ohratyyny on ollut mukava lämmönlähde erityisesti kylmiin jalkoihin avannossa käynnin jälkeen.

Erään tutkimuksen mukaan sisälämpötilan keskiarvo suomalaisessa kerrostalossa on 22-23 astetta (THL 2015, laskettu tietojen perusteella). Kun yksi aste tuo 5% lämmitysenergian säästöä, tämä tuo säästöjä omaan lämmitysenergian kulutukseen arviolta 20% verrattuna keskimääräiseen kulutukseen. En halunnut kiusata itseäni liikaa ja satunnaisesti halusin nostaa lämpötilan esimerkiksi viikonloppuna 20°C, koska välillä 18-19°C lämpötila yksinkertaisesti hieman kyllästytti korkeampaan lämpötilaan tottunutta kehoani. Nyt lämmityskauden jälleen käynnistyttyä huomaan kuitenkin edellisellä lämmityskaudella aika tavalla jo tottuneeni 18-19°C. Se tuntuu nyt ensisijaisesti tavalliselta. Näin matala lämpötila saattaa toisaalta olla myös väliaikainen: seuraavissa peliliikkeissäni on mukana älytermostaatit, joilla sama päästövaikutus voidaan saada pudotus- ja mukavuusjaksoilla – esimerkiksi 17 astetta öisin ja töissä ollessa sekä 20 astetta iltaisin ja viikonloppuisin.

(Ekstravinkki päästöjen vähentämiseen: asun kerrostalossa ja päätin säätää talossani varastotilojen ja joidenkin käytävien lämpötiloja peruslämmölle. Laskelmieni mukaan nämä toimenpiteet (kohdistuvat yhteensä 100m2) säästävät talossani lähes yhden asunnon verran lämmityskustannuksia vuodessa. Uskon, että pyörävarastossa pyörät pärjäävät kyllä 10-15 asteen lämpötilassa ihan hyvin. Itseohjautuvuutta kohtuullisuuden nimissä.)

Strategia nro 3. Sisälämpötilan alentamisen lisäksi opettelin syksyllä lämmityskauden alkaessa tiivistämään ikkunat. Vanhoista ikkunoista veti aika tavalla ja osa vanhoista tiivisteistä oli selvästi vioittuneita ja valmiita eläkkeelle. Tiivisteet, ikkunateippi ja sinitarralla rakojen mittaaminen tulivat nopeasti tutuiksi. Kodin energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä on mahdollista lisätä merkittävästi vetosten ikkunoiden tiivistämisellä: lämmitysenergiankulutus pienenee tapauksesta riippuen 5-20% – tämä vastaa 1-4°C sisälämpötilan tiputusta eli merkittävää parannusta (Laaksonen 2015)Omat ikkunani vetivät kuin seula, joten arvioin vaikutukseksi 15%.

Kaikki ei mennyt heti kuin Strömsössä. Tiiveyttä tuli toimestani aluksi liiankin paljon, mikä aiheutti kotiini ilmanvaihto-ongelman. Ärsytti. Tämä auttoi kuitenkin lopulta ymmärtämään paremmin talotekniikan kokonaisuutta: tiedän nyt huomioida tiivistämisen yhteydessä aina mahdolliset vaikutukset ilmanvaihtoon – erittäin arvokasta tajuta! Vähentynyt vetoisuus mahdollistaa asumisviihtyvyyden kohoamisen lisäksi sisälämpötilan alentamisen, koska vetoisuus vähentää aina koettua lämmöntunnetta ja pakottaa asukkia nostamaan sisälämpötilaa. Tekemällä ja mokaamalla oppii.

Asumistaitona ikkunoiden tiivistäminen vaati jonkin verran asiaan perehtymistä, mutta sen opittuani tunsin ylpeyttä tällaisen asumisen perustaidon haltuunotosta (ja pohdin mielessäni miksi tällaisia taitoja ei opeteta nuorillemme perusopetuksen aikana). Palkitsevaa!

Strategia nro 4 & 5. Omaksuin lämmitysenergiaa vähentävänä strategiana verhojen sulkemisen auringon laskettua + hankin lämpöä eristävät verhovuoret sekä vähentämään lämpöhäviötä talvella että viilentämään herkästi kuumentuvaa kattohuoneistoani (yli 25°C) kesällä (-45% pienempi ikkunoiden lämpöhäviö, päästövaikutus -10% MOTIVA). Verhot eristävät merkittävästi lämpöä: suljetut sälekaihtimet ja ikkunan eteen vedetyt verhot vähentävät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran (Kari-Nummi & Lehto). Lämpöä eristävät verhovuoret eivät tässä mitenkään välttämätön lisävaruste, tavallisilla verhoilla saa jo merkittävää vaikutusta aikaan.

Keksin myös laskea sisälämpötilan peruslämmölle matkustaessani kotoa pois (olin poissa keskimäärin 3 päivää kuussa x 9kk lämmityskausi = 27 päivää, päästövaikutus -10%). Tässä hermostutti aluksi, että kuinka jäässä se koti helmikuussa olisi viikonlopun reissun jälkeen. Huomasin pian, että patterit täysille laittamalla sain muutamassa tunnissa lämpötilan kuitenkin nostettua takaisin normaaliin. Toimivilla älytermostaateilla tämän toimenpiteen saisi vieläkin miellyttävämmäksi ohjelmoimalla lähtö ja kotiinpaluu termostaatin muistiin. 

keith-hardy-214817

Strategia nro 6. Olen nyt ensimmäistä kertaa asunut kodissa, jossa vesilaskut perustuvat huoneistokohtaisiin vedenkulutusmittareihin. On ollut mielenkiintoista seurata omaa kulutusta! Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, lämmintä vettä kuluu tästä kolmannes eli noin 50 litraa (SYKLI). Kylmän veden hiilijalanjälki on hyvin pieni, joten olennaisinta on hiilijalanjäljen kohtuullistamisen kannalta lämpimän veden tehokas käyttö.

Yli vuoden vedenkulutusta vesimittarilla seurattuani olen saanut selville, että kulutan lämmintä vettä keskimäärin 10 litraa päivässä (-80%) ja kylmää vettä 50 litraa (-50%). Miten sitten konkreettisesti olen tämän pudotuksen tehnyt? Suurin tekijä on vettä säästävä suihkupää yhdistettynä tehokkaisiin suihkuihin (2-2,5min) keskimäärin joka kolmas päivä. Tämä säästää päästöjä housuissani 90% suomalaisten keskiarvoon (=5min suihku kerran päivässä). Tehokkaimpia uusia tottumuksiani ovat käsieni peseminen viileällä vedellä (todistetusti aivan yhtä hygieenistä, ks. YLE 2017), energiatehokkaampi tiskaaminen tiskikulhon (esim. leivontakulho) avulla koko altaan kuumalla vedellä täyttämisen sijaan ja tiskieni huuhteleminen kylmällä vedellä. 

Vuoden aikana tästä kaikesta on tullut jo melko automaattista ja tehokkaammasta vedenkäytöstä on tullut sujuva osa mielekästä arkeani. Eikä sekään haittaa, että vesilaskuni on tämän kaiken myötä 10€/kk suurista kaupungeista Suomessa kalleimmalla vesipaikkakunnalla (Jyväskylä) sen keskimääräisen 30-40€ sijasta (VERTO. En olisi uskonut, että vedenkäyttötottumuksilla voi näin paljon vaikuttaa!

Asumistaitojen opettelemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiini. Parasta on ollut moninkertaisesti odotukseni ylittänyt asumistottumusten kokonaisvaikuttavuus – luulin, että en voisi näin paljon pelkillä tottumuksilla vaikuttaa. Motivoivaa! Epämiellyttävintä on ollut epävarmuuden sietäminen liittyen epäselviin kysymyksiin asumiseen liittyen. Olisin esimerkiksi halunnut yksiselitteisen vastauksen siihen, mikä olisi ekologisin lämmitysjärjestelmä. Kävi ilmi, että tähän kysymykseen ei valitettavasti ole löydettävissä kovin yksiselitteistä vastausta, vaikka ymmärrykseni loikkasikin vuoden aikana hurjasti eteenpäin. Ärsytti silti. Tietämättömyyteen suostuminen ja epätäydellisen informaation pohjalta mahdollisimman valistuneita arvauksia tekeminen on kuitenkin tärkeä osa hyväksyä hiilijalanjäljen kohtuullistamisessa – kaikkea ei voi heti yksiselitteisesti tietää. Yllättävä myönteinen sivuvaikutus oli kosteampi huoneilma: ihoni, kasvini ja kokopuiset soittimeni voivat kaikki aiempaa paremmin. Ei se pienempi vesilasku ja muutaman satasen säästö myöskään haittaa. Kokonaisuutena koen itseni nyt aiempaa huomattavasti taitavammaksi asujaksi, mikä tuntuu arjessa ilona ja tyytyväisyytenä. Asumisen ymmärtäminen tuottaa minulle hyvinvointia, olen kulkenut asumistaidoissani avuttomasta perivieraantumisesta uudenlaiseen voimaantumiseen.

Kotonen - Merja Pyhälä

Kotonen – liikuteltavan pientalon rakennuskurssi Kokemäellä

Unelmani ja visioni on päästä asumisen hiilijalanjäljessä yhden maapallon kokoiselle tasolle jo ensi vuonna 2018. Koska en keksi, miten voisin asumistottumuksillani juuri enää tilannetta merkittävästi parantaa, seuraavana strategiana on asumispinta-alan pienentäminen. Tähän liittyen olen tehnyt viime aikoina paljon tavaroista luopuvaa myyntityötä, jotta pienemmässä tilassa asuminen olisi mielekkäästi mahdollista. Täytyy sanoa, että en ole ehkä koskaan ollut tyytyväisempi omaisuuteeni kokonaisuutena, ihan mahtavaa kun nurkissa lojuneet arvokkaat esineet ovat päässeet eteenpäin kiertoon ja kovaan käyttöön. Olemme rakkaani Nooran kanssa suunnitelleet yhteenmuuttoa vuoden vaiheessa, mahdollisesti nykyiseen asuntooni. Tämä käytännössä puolittaisi asumisen hiilijalanjälkeni ja mahdollistaisi nykyisessä viihtyisässä kodissani yhden maapallon kokoisen elämän. Kävin myös kesän aikana innostavan Liikuteltavan pienkodin talonrakennuskurssin (ks. lyhytdokumentti Pieni talo pellolla https://areena.yle.fi/1-4261980 ja Vähemmän on enemmän YLE-areenassa https://areena.yle.fi/1-4163522), jossa opeteltiin rakentamaan villihköä vaihtoehtoa ekologiseen ja edulliseen asumiseen (tästä lisää myöhemmin). Oli miten oli – näin on: tavoite häämöttää, mikä tuntuu ihan huikean hyvältä – ja kotoisalta.

Kuvat:

Keith Hardy palvelussa Unsplash

Merja Pyhälä – Kotonen

Teemu N – Igloo Outside (Creative Commons)

Lähteet:

Laaksonen, Mauri. 2015. Tiivistämällä lämmitysenergian hyötykäyttö. http://bit.ly/2gLSoAc

MOTIVA. 2011. Ilmastolaskurissa käytetyt oletuskertoimet ja -arvot. http://bit.ly/2zOR1be

MOTIVA. Lämmitysenergian kulutus. http://bit.ly/2hlsZ0A

SYKE. Ilmastodieetti. https://beta.ilmastodieetti.fi/

SYKLI. Vedenkulutus. http://bit.ly/2hklV4v

THL. 2015. Kerrostaloasunnon lämpötila on usein turhan korkea. http://bit.ly/2gTXi1r

Kari-Nummi, Anne & Lehto, Hillevi. Ilmastonmuutos – miten voin vaikuttaa? http://bit.ly/2iMmQyo

VERTO. Veden hinta. http://bit.ly/2gLUwrw

YLE. 2017. Tutkimus kumoaa vanhan käsipesuopin: Viileä vesi ja nopea pesu riittävät poistamaan bakteerit. https://yle.fi/uutiset/3-9656192