Reading in English? The text in English is right after the text in Finnish.

Olen äimistynyt. En olisi uskonut miten paljon asumistottumuksilla voin vähentää asumisen päästöjäni. Vuoden ajan olen systemaattisesti opetellut ja tutkinut kohtuullista asumista sekä sen erilaisia toteuttamisstrategioita. Asumisen osuus hiilijalanjäljestä oli vuonna 2016 40%. Kokonaisuutena puolet päästöistä on lähtenyt oppimisen myötä pois verrattuna suomalaisten keskiarvoon – rutkasti enemmän mitä odotin!

Miten tässä onnistuin? Ollaan rehellisiä, aluksi lähtötilanne. Asun tällä hetkellä omasta mielestäni turhankin leveästi 40m2 yksiössä vuokralla – koko vastaa täsmälleen suomalaisen kodin keskimääräistä asuinpinta-alaa per henkilö. Kodissani on kerrostaloille tavallinen kaukolämpö. Viihdyn kodissani hyvin, maisema kymmenien kilometrien kantamalla horisonttiin on upea ja mieltä hiljentävä. Vähäpäästöisen elämisen kannalta on tärkeää, että kotini on viihtyisä paikka – muutenhan on koko ajan paettava sitä epäviihtyisää läävää johonkin päästöjä tuottavan toiminnan pariin. Koti on minulle tärkeä paikka, jossa haluan tuntea oloni mukavaksi ja turvalliseksi.

2016-06-23 12.52.43

Laiskiaiset viihtymässä keittiöni seinällä

Mistä asumiseni päästöt sitten syntyvät? Pääasiassa veden ja asunnon lämmityksestä sekä kuluttamastani sähköstä. Suurin faktori on keskimäärin kodin lämmitys (52%), sitten lämmin vesi (26%), sitten sähkö (11%) ja rakennuksen valmistuksessa syntyneet päästöt (9%). Keskimääräisillä asumistottumuksilla tämä tuottaa 40m2 kodissani 3400kg CO2. Omat asumistottumukseni olivat jo valmiiksi vähäpäästöisemmät, olen jo pitkään valinnut esimerkiksi vihreän sähkön (-11%). Sen sijaan kodin lämmityksen ja lämpimän veden kulutuksen suhteen olen oppinut paljon uusia taitoja viimeisen vuoden aikana. Alla omaksumani strategiat ja kouriin tuntuvat tulokset matematiikalla maustettuna:

Strategia #1: vihreä sähkö ja tottumuksilla puolitettu sähkönkulutus

Efekti: sähkön tuottamien päästöjen säästö 100% suhteessa suomalaisten keskiarvoon (ska)

Saavutettu säästö päästöissä housuissani: 390kg

Strategia #2: sisälämpötilan tarkkailu ja rajoittaminen 18-19-asteeseen (ska: 22-23)

Arvioitu efekti: sisäilman lämmitysenergian säästö 20%

Saavutettu säästö: 0,2 x 1700kg (lämmityksen ska-päästöt 40m2 asumisneliöillä ) = 340kg CO2e / v

Strategia #3: ikkunoiden tiivistäminen

Arvioitu efekti: sisäilman lämmityssäästö 15%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 250kg CO2e

Strategia #4: verhojen sulkeminen auringon laskettua

Arvioitu efekti: sisäilman lämmityssäästö 10%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 170kg CO2e

Strategia #5: asunto peruslämmöllä ollessani yli vuorokauden kotoa pois

Arvioitu efekti: lämmityssäästö 10%

Saavutettu säästö päästöistä housissani: 170kg CO2e

Strategia #6: lämpimän veden kulutuksen vähentäminen

Arvioitu efekti: käyttöveden lämmitysenergian säästö 80%

Saavutettu säästö päästöistä housuissani: 0,8 x 850kg (lämpimän veden ka-päästöt) = 680kg CO2e

Strategioilla saavutetut säästöt yhteensä: 2000kg CO2e = -58% kokonaispäästöistä suhteessa suomalaisten keskiarvokäyttäytymiseen

Kuvailenpa vielä hieman tarkemmin.

Strategia no 1. Olen jo pitkään valinnut vihreää sähköä. Vaihtaminen on nopeaa ja helppoa (ks. http://www.vaihdavirtaa.net/). Viime aikoina olen asiaan syvennyttyäni halunnut valita erityisesti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) sertifioimaa EKO-energiaa, joka on ympäristökriteereiltään uusiutuvaa sähköä tiukempi, laaja-alaisempi ja tätä myöten kaikista parhainta tietämääni vihreää sähköä (ks. lisää http://www.ekoenergy.org/fi/) sen jälkeen että tuottaisi sähköä itse.

Vihreän sähkön laskennalliset päästöt ovat nolla. Jotta harhaanjohtavaa käsitystä ei syntyisi, on hyvä ymmärtää että vihreän sähkön valitseminen ei automaattisesti lisää vihreän sähkön tuotantoa yhteiskunnassa. ”Vihreän sähkön hankkiminen vaikuttaa kansalliseen päästötaseeseen vasta, kun kysyntä lähentelee tai ylittää tuotannon määrän.” (MOTIVA 2011, 2.) Vihreällä sähköllä ja sen valitsemisella on siis jossain määrin epäsuorempi myönteinen vaikutus kuin kuluttajana saattaisi sitä hankkiessa ja laskurien perusteella luulla. Tämän vuoksi myös sähkönkulutuksen pienentäminen on vihreän sähkön valitsemisen jälkeenkin hyödyllistä kokonaispäästöjemme vähentämiseksi: energiantarpeen vähentyessä yhteiskunnassa vähentyy tarve uusiutumattomien energiamuotojen käyttämiseen.

Olen onnistunut puolittamaan oman sähkönkulutukseni suhteessa suomalaisten keskiarvoon ihan tavallisella tehokkaalla ja turhaa käyttöä välttävällä käyttäytymisellä. Olen myös oppinut ohjaamaan sähkönkulutustani enemmän yöajalle (esim. kaikenlainen lataaminen), koska silloin sähkönkulutus on kokonaisuudessaan vähäisintä – mitä tasaisempaa sähkönkulutus eri vuorokauden aikoina on, sitä vähemmän tarvitsemme fossiilista energiaa sähköntuotantoon.

Igloo_outside

Strategia nro 2. Halusin ihmiskokeilla itselläni kuinka matalassa lämpötilassa kykenen elämään lämmityskaudella syyskuusta 2016 toukokuuhun 2017. Minulle matalin mahdollinen asumislämpötila oli täysi mysteeri kokeen alkaessa. Lämmityskauden jälkeen olin vastauksen verran viisaampi: 18-19 astetta. Tämä edellytti lämpimästi pukeutumista kotona, t-paidalla ei varmasti onnistu – ja miksi pitäisikään. Myös ylijäämähousunlahkeestani tekemäni mikrossa lämmitettävä ohratyyny on ollut mukava lämmönlähde erityisesti kylmiin jalkoihin avannossa käynnin jälkeen.

Erään tutkimuksen mukaan sisälämpötilan keskiarvo suomalaisessa kerrostalossa on 22-23 astetta (THL 2015, laskettu tietojen perusteella). Kun yksi aste tuo 5% lämmitysenergian säästöä, tämä tuo säästöjä omaan lämmitysenergian kulutukseen arviolta 20% verrattuna keskimääräiseen kulutukseen. En halunnut kiusata itseäni liikaa ja satunnaisesti halusin nostaa lämpötilan esimerkiksi viikonloppuna 20°C, koska välillä 18-19°C lämpötila yksinkertaisesti hieman kyllästytti korkeampaan lämpötilaan tottunutta kehoani. Nyt lämmityskauden jälleen käynnistyttyä huomaan kuitenkin edellisellä lämmityskaudella aika tavalla jo tottuneeni 18-19°C. Se tuntuu nyt ensisijaisesti tavalliselta. Näin matala lämpötila saattaa toisaalta olla myös väliaikainen: seuraavissa peliliikkeissäni on mukana älytermostaatit, joilla sama päästövaikutus voidaan saada pudotus- ja mukavuusjaksoilla – esimerkiksi 17 astetta öisin ja töissä ollessa sekä 20 astetta iltaisin ja viikonloppuisin.

(Ekstravinkki päästöjen vähentämiseen: asun kerrostalossa ja päätin säätää talossani varastotilojen ja joidenkin käytävien lämpötiloja peruslämmölle. Laskelmieni mukaan nämä toimenpiteet (kohdistuvat yhteensä 100m2) säästävät talossani lähes yhden asunnon verran lämmityskustannuksia vuodessa. Uskon, että pyörävarastossa pyörät pärjäävät kyllä 10-15 asteen lämpötilassa ihan hyvin. Itseohjautuvuutta kohtuullisuuden nimissä.)

Strategia nro 3. Sisälämpötilan alentamisen lisäksi opettelin syksyllä lämmityskauden alkaessa tiivistämään ikkunat. Vanhoista ikkunoista veti aika tavalla ja osa vanhoista tiivisteistä oli selvästi vioittuneita ja valmiita eläkkeelle. Tiivisteet, ikkunateippi ja sinitarralla rakojen mittaaminen tulivat nopeasti tutuiksi. Kodin energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä on mahdollista lisätä merkittävästi vetoisten ikkunoiden tiivistämisellä: lämmitysenergiankulutus pienenee tapauksesta riippuen 5-20% – tämä vastaa 1-4°C sisälämpötilan tiputusta eli merkittävää parannusta (Laaksonen 2015). Omat ikkunani vetivät kuin seula, joten arvioin vaikutukseksi 15%.

Kaikki ei mennyt heti kuin Strömsössä. Tiiveyttä tuli toimestani aluksi liiankin paljon, mikä aiheutti kotiini ilmanvaihto-ongelman. Ärsytti. Tämä auttoi kuitenkin lopulta ymmärtämään paremmin talotekniikan kokonaisuutta: tiedän nyt huomioida tiivistämisen yhteydessä aina mahdolliset vaikutukset ilmanvaihtoon – erittäin arvokasta tajuta! Vähentynyt vetoisuus mahdollistaa asumisviihtyvyyden kohoamisen lisäksi sisälämpötilan alentamisen, koska vetoisuus vähentää aina koettua lämmöntunnetta ja pakottaa asukkia nostamaan sisälämpötilaa. Tekemällä ja mokaamalla oppii.

Asumistaitona ikkunoiden tiivistäminen vaati jonkin verran asiaan perehtymistä, mutta sen opittuani tunsin ylpeyttä tällaisen asumisen perustaidon haltuunotosta (ja pohdin mielessäni miksi tällaisia taitoja ei opeteta nuorillemme perusopetuksen aikana). Palkitsevaa!

Strategia nro 4 & 5. Omaksuin lämmitysenergiaa vähentävänä strategiana verhojen sulkemisen auringon laskettua + hankin lämpöä eristävät verhovuoret sekä vähentämään lämpöhäviötä talvella että viilentämään herkästi kuumentuvaa kattohuoneistoani (yli 25°C) kesällä (-45% pienempi ikkunoiden lämpöhäviö, päästövaikutus -10% MOTIVA). Verhot eristävät merkittävästi lämpöä: suljetut sälekaihtimet ja ikkunan eteen vedetyt verhot vähentävät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran (Kari-Nummi & Lehto). Lämpöä eristävät verhovuoret eivät tässä mitenkään välttämätön lisävaruste, tavallisilla verhoilla saa jo merkittävää vaikutusta aikaan.

Keksin myös laskea sisälämpötilan peruslämmölle matkustaessani kotoa pois (olin poissa keskimäärin 3 päivää kuussa x 9kk lämmityskausi = 27 päivää, päästövaikutus -10%). Tässä hermostutti aluksi, että kuinka jäässä se koti helmikuussa olisi viikonlopun reissun jälkeen. Huomasin pian, että patterit täysille laittamalla sain muutamassa tunnissa lämpötilan kuitenkin nostettua takaisin normaaliin. Toimivilla älytermostaateilla tämän toimenpiteen saisi vieläkin miellyttävämmäksi ohjelmoimalla lähtö ja kotiinpaluu termostaatin muistiin.

keith-hardy-214817

Strategia nro 6. Olen nyt ensimmäistä kertaa asunut kodissa, jossa vesilaskut perustuvat huoneistokohtaisiin vedenkulutusmittareihin. On ollut mielenkiintoista seurata omaa kulutusta! Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, lämmintä vettä kuluu tästä kolmannes eli noin 50 litraa (SYKLI). Kylmän veden hiilijalanjälki on hyvin pieni, joten olennaisinta on hiilijalanjäljen kohtuullistamisen kannalta lämpimän veden tehokas käyttö.

Yli vuoden vedenkulutusta vesimittarilla seurattuani olen saanut selville, että kulutan lämmintä vettä keskimäärin 10 litraa päivässä (-80%) ja kylmää vettä 50 litraa (-50%). Miten sitten konkreettisesti olen tämän pudotuksen tehnyt? Suurin tekijä on vettä säästävä suihkupää yhdistettynä tehokkaisiin suihkuihin (2-2,5min) keskimäärin joka kolmas päivä. Tämä säästää päästöjä housuissani 90% suomalaisten keskiarvoon (=5min suihku kerran päivässä). Tehokkaimpia uusia tottumuksiani ovat käsieni peseminen viileällä vedellä (todistetusti aivan yhtä hygieenistä, ks. YLE 2017), energiatehokkaampi tiskaaminen tiskikulhon (esim. leivontakulho) avulla koko altaan kuumalla vedellä täyttämisen sijaan ja tiskieni huuhteleminen kylmällä vedellä.

Vuoden aikana tästä kaikesta on tullut jo melko automaattista ja tehokkaammasta vedenkäytöstä on tullut sujuva osa mielekästä arkeani. Eikä sekään haittaa, että vesilaskuni on tämän kaiken myötä 10€/kk suurista kaupungeista Suomessa kalleimmalla vesipaikkakunnalla (Jyväskylä) sen keskimääräisen 30-40€ sijasta (VERTO. En olisi uskonut, että vedenkäyttötottumuksilla voi näin paljon vaikuttaa!

Asumistaitojen opettelemisella on ollut monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiini. Parasta on ollut moninkertaisesti odotukseni ylittänyt asumistottumusten kokonaisvaikuttavuus – luulin, että en voisi näin paljon pelkillä tottumuksilla vaikuttaa. Motivoivaa! Epämiellyttävintä on ollut epävarmuuden sietäminen liittyen epäselviin kysymyksiin asumiseen liittyen. Olisin esimerkiksi halunnut yksiselitteisen vastauksen siihen, mikä olisi ekologisin lämmitysjärjestelmä. Kävi ilmi, että tähän kysymykseen ei valitettavasti ole löydettävissä kovin yksiselitteistä vastausta, vaikka ymmärrykseni loikkasikin vuoden aikana hurjasti eteenpäin. Ärsytti silti. Tietämättömyyteen suostuminen ja epätäydellisen informaation pohjalta mahdollisimman valistuneita arvauksia tekeminen on kuitenkin tärkeä osa hyväksyä hiilijalanjäljen kohtuullistamisessa – kaikkea ei voi heti yksiselitteisesti tietää. Yllättävä myönteinen sivuvaikutus oli kosteampi huoneilma: ihoni, kasvini ja kokopuiset soittimeni voivat kaikki aiempaa paremmin. Ei se pienempi vesilasku ja muutaman satasen säästö myöskään haittaa. Kokonaisuutena koen itseni nyt aiempaa huomattavasti taitavammaksi asujaksi, mikä tuntuu arjessa ilona ja tyytyväisyytenä. Asumisen ymmärtäminen tuottaa minulle hyvinvointia, olen kulkenut asumistaidoissani avuttomasta perivieraantumisesta uudenlaiseen voimaantumiseen.

Kotonen - Merja Pyhälä

Kotonen – liikuteltavan pientalon rakennuskurssi Kokemäellä

Unelmani ja visioni on päästä asumisen hiilijalanjäljessä yhden maapallon kokoiselle tasolle jo ensi vuonna 2018. Koska en keksi, miten voisin asumistottumuksillani juuri enää tilannetta merkittävästi parantaa, seuraavana strategiana on asumispinta-alan pienentäminen. Tähän liittyen olen tehnyt viime aikoina paljon tavaroista luopuvaa myyntityötä, jotta pienemmässä tilassa asuminen olisi mielekkäästi mahdollista. Täytyy sanoa, että en ole ehkä koskaan ollut tyytyväisempi omaisuuteeni kokonaisuutena, ihan mahtavaa kun nurkissa lojuneet arvokkaat esineet ovat päässeet eteenpäin kiertoon ja kovaan käyttöön. Olemme rakkaani Nooran kanssa suunnitelleet yhteenmuuttoa vuoden vaiheessa, mahdollisesti nykyiseen asuntooni. Tämä käytännössä puolittaisi asumisen hiilijalanjälkeni ja mahdollistaisi nykyisessä viihtyisässä kodissani yhden maapallon kokoisen elämän. Kävin myös kesän aikana innostavan Liikuteltavan pienkodin talonrakennuskurssin (ks. lyhytdokumentti Pieni talo pellolla https://areena.yle.fi/1-4261980 ja Vähemmän on enemmän YLE-areenassa https://areena.yle.fi/1-4163522), jossa opeteltiin rakentamaan villihköä vaihtoehtoa ekologiseen ja edulliseen asumiseen (tästä lisää myöhemmin). Oli miten oli – näin on: tavoite häämöttää, mikä tuntuu ihan huikean hyvältä – ja kotoisalta.

Kuvat:

Keith Hardy palvelussa Unsplash

Merja Pyhälä – Kotonen

Teemu N – Igloo Outside (Creative Commons)

Lähteet:

Laaksonen, Mauri. 2015. Tiivistämällä lämmitysenergian hyötykäyttö. http://bit.ly/2gLSoAc

MOTIVA. 2011. Ilmastolaskurissa käytetyt oletuskertoimet ja -arvot. http://bit.ly/2zOR1be

MOTIVA. Lämmitysenergian kulutus. http://bit.ly/2hlsZ0A

SYKE. Ilmastodieetti. https://beta.ilmastodieetti.fi/

SYKLI. Vedenkulutus. http://bit.ly/2hklV4v

THL. 2015. Kerrostaloasunnon lämpötila on usein turhan korkea. http://bit.ly/2gTXi1r

Kari-Nummi, Anne & Lehto, Hillevi. Ilmastonmuutos – miten voin vaikuttaa? http://bit.ly/2iMmQyo

VERTO. Veden hinta. http://bit.ly/2gLUwrw

YLE. 2017. Tutkimus kumoaa vanhan käsipesuopin: Viileä vesi ja nopea pesu riittävät poistamaan bakteerit. https://yle.fi/uutiset/3-9656192

————————-

I feel stunned. It is hard to believe my eyes how much it is actually possible to cut emissions when it comes to my housing by simply changing living habits. For a year now, I have been systematically learning and investigating carbon moderate housing and different strategies to execute it in my life. In 2016, the share of housing accounted for 40% of my carbon footprint. Today, I have managed to halve my housing emissions compared to Finnish average by means of learning – this is heaps more compare to what I expected!

So how did I succeed? To be honest, here is my starting point for the record. At the moment, I live in a 40 square meter rental studio – in my opinion, this actually a little bit overly just for myself. The size matches exactly the national average when it comes to the heated living area per person in Finland. The heating system in my home is district heating which is typical system for such block of flats as the home of mine is. Generally, I feel at home in my current apartment: the view from my window is gorgeous and calms me reaching the horizon dozens of kilometres away with beautiful sunsets. When it comes to low-carbon housing, it is indeed important to have a pleasant place call home – otherwise, I would have to escape this uninviting cowhouse into emission-producing activities. Home is a important place for me, a place where I want to feel myself safe and comfortable.

2016-06-23 12.52.43

Sloths feeling cosy in my kitchen wall

So what are my housing emissions made of? Mostly from heating my appartment and water plus the use of electricity. The biggest factor is by average in Finland heating home (approximately 50%), then heating warm water (approximately 25%), then electricity used to household appliances (approximately 10%) and emissions from constructing the building (approximately 10%). With average living habits this produces in my 40m2 home 3 400kg CO2e. My living habits were already less carbon-intensive, for example, I have been choosing renewable electricity (-11%) for many years now. Instead when it comes to my use of heating energy, I have learned many powerful skills during the last year. Read below my applied strategies and tangible results with the hint of mathematics:

Strategy #1: choosing renewable electricity and using electricity smartly

Impact: 100% gain in electricity emissions compared to Average Finn (AF)

Achieved gain without pain in my carbon footprint: 390kg

Strategy #2: monitoring and limiting indoor temperature to 18-19 degrees (AF: 22-23)

Assessed impact: 20% saving in heating indoor air

Achieved gain without intense pain: 0,2 x 1700kg (heating indoor air emissions for AF with 40m2 living space) = 340kg CO2e / v

Strategy #3: sealing windows

Assessed impact: 15% saving in heating indoor air

Achieved gain without pain: 250kg CO2e

Strategy #4: closing curtains at sunset

Assessed impact: 10% saving in heating indoor air

Achieved gain without pain: 170kg CO2e

Strategy #5: turning off heating when leaving home for overnight or more

Assessed impact: 10% saving in heating indoor air

Achieved gain without pain: 170kg CO2e

Strategy #6: reducing used warm water

Assessed impact: 80% saving in heating warm water

Achieved gain without pain: 0,8 x 850kg (warm water emissions for AF) = 680kg CO2e

Savings in total: 2 000kg CO2e = -58% in total emissions in relation to average behaviour in Finland

Let me describe this story more precisely.

Strategy No. 1. I already told that I have been choosing renewable electricity for some time. In Finland, this is in practice something very easy and fast to do. Calculative emissions of renewable electricity are generally zero. However, here it is good to understand that choosing renewable energy does not automatically increase the production of renewable energy in society. Getting yourself a renewable electricity deal starts to effect significantly the production level when the demand starts to get close or over the amount produced. This means choosing renewable electricity has more indirect positive effect as we might believe based on calculators. Thus, also reducing one’s electricity use is beneficial even after choosing renewables when it comes to the reduction of total emissions: when the overall demand for energy reduces in society, the need for using fossil energy reduces as well.

Olen onnistunut puolittamaan oman sähkönkulutukseni suhteessa suomalaisten keskiarvoon ihan tavallisella tehokkaalla ja turhaa käyttöä välttävällä käyttäytymisellä. Olen myös oppinut ohjaamaan sähkönkulutustani enemmän yöajalle (esim. kaikenlainen lataaminen), koska silloin sähkönkulutus on kokonaisuudessaan vähäisintä – mitä tasaisempaa sähkönkulutus eri vuorokauden aikoina on, sitä vähemmän tarvitsemme fossiilista energiaa sähköntuotantoon.

I have managed to halve my electricity use in relation to Average Finn simply by using electricity efficiently and avoiding energy waste in very ordinary ways. I have learned to direct my electricity use a bit more to night-time (e.g. charging electronics) because this is the time when the electricity consumption is at its lowest – the more even this consumption is at different times of the day, the less we need fossil energy to produce the same amount of electricity.

Igloo_outside

Strategy No. 2. I wanted to personally experiment how low indoor temperature I could live with. The lowest possible indoor temperature for me was a complete mystery when I started my experiment in September 2016. After the first heating season, I knew the answer: 18-19°C. This required dressing warmly at home, a T-shirt was not enough – and why should it be. I also made a microwavable heating pillow from leftover fabric that I filled with barley groats which was a nice source for extra warmth to my cold feet after ice swimming which is a hobby of mine.

According to one research, the average indoor temperature in an ordinary Finnish block of flats is 22-23°C (THL 2015). When one degree less brings 5% saving of heating energy, this means 20% saving when comparing my heating energy use to average consumption. I did not want to make my life miserable, this is why I occasionally raised the temperature to 20°C when my body very used to higher temperatures got too tired to 18-19°C. At the second heating season, I was more used to this and adopted a developed strategy where the heating is turned off every night (17-18°) and turned on again every morning reaching 20°C every evening. Today this feels above all ordinary and I am happy with it.

Strategy No. 3. In addition to lower indoor temperature, I learned to seal windows in the beginning of the heating season 2016. Old windows were draught-proof at all and some of the old sealing strips were clearly damaged and ready to retire. Soon I was getting to know sealing strips, sealing tape and measuring the gaps with blu tack. It is possible to significantly increase one’s home energy efficiency and living comfort by sealing drafty windows: the heating energy needed is reduced 5-20% depending on the case – this corresponds to dropping indoor temperature 1-4°C creating a significant improvement (Laaksonen 2015). My windows happened to be very drafty so my best guesstimation is 15% saving achieved.

Everything in my learning did not go smoothly. I was able to create even too draught-proof windows which created a ventilation problem. Irritating. In the end, this was a valuable lesson in learning to understand buildings as a whole: now I certainly remember to take ventilation always into account when sealing – something very valuable to realize! Decreased draftiness enables both increased living comfort and lower indoor temperature because draftiness always decreases experienced warmth and forces the occupant to raise temperature. This is waht learning by doing and screwing up sounds like.

To learn to seal windows required me some effort. After learning it, I felt proud to be able to take a grip on such basic living skill (and wondered why these skills are not taught during basic education). Inner effort, inner reward!

Strategy No. 4 & 5. I got myself energy saving curtains (-45% loss of energy through windows) and learned to close them after sunset as one strategy to reduce my heating energy use. All curtains isolate heat significantly: closed blinds and curtains in front of windows reduce the loss of energy the same amount that one window glass does (Kari-Nummi & Lehto). Energy saving curtains are by no means necessary accessory, a significant effect is reached with regular curtains as well.

It also came to mind to turn the heating off when being away from home. I was gone three days per month by average – this times nine months of heating season means -10% in the climate effect of heating indoor. First, I was a bit nervous how freezing it might be to come back home after a weekend trip in winter. Soon I noticed that after turning on radiators, the normal temperature was reached after few hours. With well-working smart thermostats this would be even more comfortable.

keith-hardy-214817

Strategy No. 6. For the first time, I have had an opportunity to live in an appartment where my water bills are based on my actual water use and reading meters. It has indeed been interesting to monitor my consumption! Average Finn uses 155 litres in a day, warm water use consists the third of this total use, in other words, about 50 litres (SYKLI). The carbon footprint of cold water is very small so the most essential from this perspective is to use warm water efficiently.

After a year of monitoring, I have found out that I use warm water by average 10 litres a day (-80% compared to AF) and cold water 50 litres (-50% compared to AF). But how did I manage to drop this much? The biggest factor is water-efficient shower head combined t o efficient showers (under 2,5 minutes) every third day by average. This is 90% more moderate than Finnish average, this is, a five-minute shower every day. Other new habits applied are washing hands with cool water (proven to be as hygienic, see here), washing dishes more energy-efficiently in a bowl instead of filling the whole sink and rinsing with cold water.

Yli vuoden vedenkulutusta vesimittarilla seurattuani olen saanut selville, että kulutan lämmintä vettä keskimäärin 10 litraa päivässä (-80%) ja kylmää vettä 50 litraa (-50%). Miten sitten konkreettisesti olen tämän pudotuksen tehnyt? Suurin tekijä on vettä säästävä suihkupää yhdistettynä tehokkaisiin suihkuihin (2-2,5min) keskimäärin joka kolmas päivä. Tämä säästää päästöjä housuissani 90% suomalaisten keskiarvoon (=5min suihku kerran päivässä). Tehokkaimpia uusia tottumuksiani ovat käsieni peseminen viileällä vedellä (todistetusti aivan yhtä hygieenistä, ks. YLE 2017), energiatehokkaampi tiskaaminen tiskikulhon (esim. leivontakulho) avulla koko altaan kuumalla vedellä täyttämisen sijaan ja tiskieni huuhteleminen kylmällä vedellä.

During one year, all of this has started to be almost automatic and more efficient water use has become a smooth part of my meaningful everyday life. I do not mind that my water bill is only 10€ per month in the most expensive water city of Finland being 20-30€ less than average here (VERTO). I would never believed how much I can have effect with changing my water use habits!

Learning housing skills has had several effects on my well-being. The best part is that I achieved an overall effect that was totally beyond my wildest expectations – I believed that it would be impossible to have such an effect simply by changing behaviour. This is highly motivational! The most unpleasant part was to tolerate the fact that many things were unclear long time and not all questions were immediately answered. For example, I would have wanted to know which is the best heating system from the perspective of climate change. It turned out that there is no simple and single answer to this question even though my understanding has got very much higher in relation it. I felt annoyed still. To accept this position of not knowing and making best guesses out of imperfect information is, however, an essential part to accept when I moderate my carbon footprint – everything cannot be known immediately and unambiguously. A surprising positive side effect was a less dry air indoors: my skin, my plants and my solid wood instruments were doing better than ever. I didn’t mind the smaller water bill and saving few hundred euros either. In total, I see myself now as so much more skilled occupant than before which brings me joy and satisfaction in my everyday life. To understand housing brings me well-being since I have walked the path from helpless alienation to empowerment in home.

Kotonen - Merja Pyhälä

Kotonen – a tiny home construction class in Kokemäki, Finland 2017

My dream and vision is to achieve a housing carbon footprint size of one Earth already during the year 2018. Because I cannot think how to improve my situation significantly with further behaviour changes, my next strategy is to moderate my living space. Lately I have been doing a lot of work to let go a lot of unnecessary stuff in order to have cosy possibilities to live my life in a smaller living space. I must say that I have never been more satisfied with my belongings than now, it feels fantastic that many valuable objects which were basically lying unused in every corner of my home have now many of them found a new home. We have planned to move in with Noora, my love, possibly to my current apartment. In practice, this would halve my housing footprint and enable a life size of one Earth in my nice and cosy home. I also participated to a inspiring tiny house construction class during the summer 2017 in order to learn to build a wild alternative for affordable ecological living. It is what it is – this is how it is: my goal seems to loom in the horizon. This feels unbelievably good – and homely.

Pictures:

Keith Hardy Unsplash

Merja Pyhälä – Kotonen

Teemu N – Igloo Outside (Creative Commons)

Sources (they are all in Finnish, sorry about that):

Laaksonen, Mauri. 2015. Tiivistämällä lämmitysenergian hyötykäyttö. http://bit.ly/2gLSoAc

MOTIVA. 2011. Ilmastolaskurissa käytetyt oletuskertoimet ja -arvot. http://bit.ly/2zOR1be

MOTIVA. Lämmitysenergian kulutus. http://bit.ly/2hlsZ0A

SYKE. Ilmastodieetti. https://beta.ilmastodieetti.fi/

SYKLI. Vedenkulutus. http://bit.ly/2hklV4v

THL. 2015. Kerrostaloasunnon lämpötila on usein turhan korkea. http://bit.ly/2gTXi1r

Kari-Nummi, Anne & Lehto, Hillevi. Ilmastonmuutos – miten voin vaikuttaa? http://bit.ly/2iMmQyo

VERTO. Veden hinta. http://bit.ly/2gLUwrw

YLE. 2017. Tutkimus kumoaa vanhan käsipesuopin: Viileä vesi ja nopea pesu riittävät poistamaan bakteerit. https://yle.fi/uutiset/3-9656192