Reading in English? The text in English right after the text in Finnish.


Olipa kerran kestämättömäksi kehittynyt ihminen. Joka päivä kestämättömäksi kehittynyt ihminen ajatteli, että haluaisi mieluummin elää jälleen kestävästi, mutta ei tiennyt, muistanut ja osannut kuvitella miten. Eräänä päivänä tapasimme kestämättömäksi kehittyneen ihmisen kanssa. Kysyin häneltä ja vaihdoimme ajatuksia siitä millainen oppivan yhteisöpalvelu auttaisi tavallisia ihmisiä kohtuullistamaan omaa hiilijalanjälkeä? Mitä toiminnallisuuksia tällainen palvelu voisi mahdollisesti sisältää? Esitin hänelle visioni ”sata miljoonaa ihmistä oppimassa kestävää hyvinvointia sosiaalisesti kannustavassa ja ystävällisessä yhteisöpalvelussa vuoteen 2030 mennessä”. Kerroin myös alla olevan ehdotukseni kuudesta oppivan yhteisöpalvelun keskeisestä ominaisuudesta perustuen väitöstutkimukseni Carbon Conversations -lähestymistapaan, kaikkeen siihen mitä olen työssäni ihmismielestä suhteessa ilmastonmuutokseen oppinut ja omaan elettyyn kokemukseeni kestävän hiilijalanjäljen ja hyvinvoinnin omakohtaisesta oppimisesta. Ja tässä nuo maltilla kypsytellyt toiminnallisuudet tulevat.

  1. Aurinkovoima = arvostusta ja yhteenkuuluvuuden kokemusta tuottava toiminnallisuus, perustuu myönteisen palautteen antamiseen sekä omakohtaisesti että yhdessä saavutetuista onnistuneista teoista
  2. Vesivoima = ilmastotekojen merkityksellisyyttä ja joukkovoiman tunnekokemusta tuottava toiminnallisuus, perustuu omakohtaisen oppimisen kytkemiseen osaksi voimakasta yhteistyön verkostoa
  3. Ratkaisujen puutarha = tietoperustaisia ja tehokkaita ilmastotekoja tuottava toiminnallisuus, perustuu yhteisöllisen käyttötiedon rakentamiseen mahdollistaen parhaat elämänvalinnat ja helpottaen luotettavaa tiedonhakua
  4. Tulisija = kuulluksi, nähdyksi ja vertaistuetuksi tulemisen kokemusta tuottava toiminnallisuus, perustuu oppimisen aikaisten sisäisten vaikeuksien jakamiseen, tutkimiseen ja ylittämiseen ystävällisessä, turvallisessa ja kuuntelevassa tilassa
  5. Maanparannus = kestävää mieltä, kieltä ja kulttuuria tuottava toiminnallisuus, perustuu viisaiden ajattelu- ja kielenkäyttötapojen oppivaan etsimiseen ja valitsemiseen tavoitteena irtikytkeytyminen kestämättömästä ajattelusta, kielestä ja kulttuurista
  6. Valovoima = kestävän hyvinvoinnin kuvittelukykyä tuottava toiminnallisuus, perustuu koetun ilon, rakkauden ja kauneuden tarinalliseen jakamiseen

Ensimmäinen jykevä ominaisuus: Aurinkovoima

Lucas Lenzi #Unsplash.jpg

Tarvitsemme arvostusta ja yhteenkuuluvuutta voidaksemme hyvin. Ilmastoteoista saa toistaiseksi vain ohuesti sosiaalisia palkintoja – tai pahimmillaan jopa sosiaalisia rangaistuksia. Aurinko ei paista ja vettä sataa. Tämä heikentää motivaatiota, koska tekemisestä tulee sosiaalisesti ankeaa. Tummat tunteet suhteessa ilmastonmuutokseen ovat tässä eräs selittävä tekijä sille, miksi emme toistaiseksi kannusta toisiamme hyvään arvokkaaseen suuntaan vertaissuhteissamme. Miten voisimme oppia kannustamaan toisiamme yltämään parhaimpaamme?

Aurinkovoima on oppivan yhteisöpalvelun toiminnallisuus, joka perustuu näkyvään ja kuuluvaan voimakkaan myönteisen palautteen antamiseen saavutetuista onnistumisista.

Meri: Hienoa Laura, että hankit biokaasuauton! Kimmo: Kiitos Meri kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtymisestä! Laura: Upea onnistuminen Kimmo, että olet puolittanut lämpimän veden kulutuksesi!

Tarvitsemme tällaisia ilmastosuukkoja ja ratkaisujen rakkauspommitusta kokeaksemme arvostusta ja yhteenkuuluvuutta vuorovaikutuksen tasolla. Se tuntuu hyvältä.

Aurinkovoiman vaikuttavuus perustuu voimakkaaseen myönteiseen palautteeseen kiitosten, tykkäysten ja yhdessä onnistumisista iloitsemisen muodossa. Tällainen arvostava vuorovaikutus yhteisössä on parhaimmillaan sosiaalisesti rikastavaa kaikille – se on se uusiutuva kulttuurinen yhteisomaisuus ja voimavara, joka on lähtökohtaisesti täysin päästötön ja jonka avulla voimme rikastua rajattomasti sosiaalisella vaurauden tasolla. Ystäviä ja tunnustusta todella tarvitaan.

Voimistuva hengenluonti johtaa arvostavassa yhteisössä parhaimmillaan kaikkien toimintakyvyn ja motivaation vahvistumiseen toteuttaa omakohtaisia ilmastotekoja. Sosiaalisista palkinnoista syntyvä hyvä olo ja ylpeys ekososiaalisesti sivistyneeseen yhteisöön kuulumisesta mahdollistavat kaikkien kestävän hyvinvoinnin vahvistumisen. Tuntuu hyvältä saada ja antaa onnistumisista lämmintä, valoisaa ja energisoivaa tunnustusta – siksi Aurinkovoima.

Toinen jykevä ominaisuus: Vesivoima

Marc Zimmer #Unsplash.jpg

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan ehdottomasti leveät hartiat. Ilmastoteot tuntuvat kuitenkin hajaantuneen yksilökeskeisinä valintoina helposti voimattomilta ja vähäpätöisiltä – kuin äyskäröisi vuotavaa venettä pikkulusikalla. Mieleen hiipii ajatus siitä, onko minun teoillani tai Suomen toimilla lopulta mitään ratkaisevaa merkitystä koko asiaan? Vesivoima kytkee palvelun toiminnallisena ominaisuutena omakohtaisen oppimisen joukkovoiman tunnekokemukseen ja vastaa tekojen merkityksellisyyden tarpeeseemme. Entä jos muodostaisimme rintaman ja äyskäröisimme venettä isoimmalla mahdollisella kauhalla?

Kuvitellaan hieman, miltä Vesivoima voisi palvelun käyttäjälle näyttää. Kirjautuessani palveluun reaaliaikaiset laskurit kertovat heti näyttävästi ja tekevät näkyväksi, kuinka suuren myönteisen vaikutuksen koko oppiva yhteisö on joukkueena yhdessä saanut aikaan. ”Oho, onpas tosiaan paljon!”, ajattelen. Näen konkreettiset saavutettavat välitavoitteet, jotka kirittävät yhteisön jäseniä yltämään parhaimpaansa:

Onneksi olkoon me! Olemme nyt kohtuullistaneet yhdessä jo 12 000 päästötonnia alkuvuodesta, pystymmekö yltämään vielä 14 000 tonniin loppuvuoteen mennessä?

Huomioni kiinnittyy seuraavaksi alakulmassa olevaan jatkuvaan onnistumisten ja edistymisten uutisvirtaan:

Klo 14:35 ’Angela Ruotsista’ saavutti 1 tonnin vähennyksen liikkumisessa.

Klo 14:37 ’Filippe Italiasta’ onnistui 3 tonnin vähennyksessä ruokavaliossa ja asumisessa.

Klo 14:38 ’Eric Yhdysvalloista’ on tehnyt 6 tonnin kohtuullistamisen asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa.

Tunnen kuinka kaikki alkaa tuntua yhä mahdollisemmalta. Ja haluan liittyä mukaan, kun en enää tunne olevani vaikean tehtävän äärellä yksin.

Muiden tekoihin kytkeytyessä yhteisteot turvallisen ilmaston puolesta muodostavat tarvittavat leveämmät hartiat. Tämä vahvistaa motivaatiota tehdä uusia mojovia ilmastotekoja osana suurempaa kokonaisuutta ja voimakasta joukkuetta. Minä en ole vain pisara – minä olen myös puro, joka syntyy metsään satavista pisaroista. Puro, joka muodostaa muiden purojen kanssa joen. Joen, joka virtaa muiden jokien kanssa valtavaan mereen. Minä olen siis samanaikaisesti pieni pisara, soliseva puro, virtaava joki ja valtava meri, jota ei olisi ilman kaltaisiani pisaroita.

Miten Vesivoiman avulla syntyy koettua hyvää oloa? Vastaus on, että tekemisen merkityksellisyydestä ja voimakkaaseen verkostoon kuulumisesta. Tämä antaa tarvittavia voimavaroja palvelun käyttäjille yltää ratkaisijan roolissaan toimintakyvyllisesti parhaimpaansa samalla kun koettu kestävä tyytyväisyys lisääntyy. Siksi Vesivoima.

Kolmas jykevä ominaisuus: Ratkaisujen puutarha

Ben White #Unsplash.jpg

Mitä emme osaa lukea, sitä emme osaa kirjoittaa. Kestävä elämäntapa ei ole mahdollinen ilman pätevää tietoa eri elämäntapojen ympäristövaikutuksista. Yleistieto eri tekojen ilmastovaikutuksista, niiden välisistä painoarvoeroista (mikä on pieni, keskisuuri ja suuri ilmastoteko?) ja omien tottumusten mahdollisista vaihtoehdoista ei ole korkealla tasolla. Olemme siis toistaiseksi ilmastonmuutoksen suhteen vielä varsin lukutaidottomia suhteessa omiin elämänvalintoihimme. Ja tässä voimme yhdistää väkevällä ja tehokkaalla tavalla voimamme.

Ratkaisujen puutarha on toiminnallisuus, jolla rakennetaan ja kootaan yhteen tarvittava luku- ja kirjoitustieto siirtymässä kestävään hyvinvointiin. Yleisen ilmastolukutaidottomuuden takia ilmastotekeminen perustuu monelta osin karkeisiin mielikuviin ja saattaa siksi pahimmillaan olla erittäin tehotonta suhteessa nähtyyn vaivaan. Ei kannattaisi suunnistaa tuntemattomassa maastossa ilman kompassia ja karttaa. Yhteisöllisen tiedonrakentamisen lopputuloksena on suodatettu ja varmennettu tieto elämänvalinnoissa valmiina sovellettavaksi. Tarvittava tiedonhaun kuormittavuus oppimisprosessissa vähenee näin merkittävästi ja omien kohtuullistamisen tavoitteiden saavuttaminen muuttuu helpommaksi. Enemmän tekemistä, vähemmän tiedonhakua – tarvitsemme pätevän kartan ja taidon lukea sitä!

Jere: Yritän vähentää lentämistäni ja haluaisin kesällä kokeilla junamatkailua Euroopassa. Aiempaa kokemusta ei siis ole, haluaisin matkustaa Roomaan. Vähän kaiken suhteen pallo hukassa – osaatteko neuvoa, miten lähteä matkaa suunnittelemaan?

Sanna: Rail Planner App on tosi hyvä työkalu reittisuunnitteluun, sillä pääsee alkuun. InterRail-lippu on kätevä, kun tiedät tarvitsemiesi matkustuspäivien määrän, voit käydä sellaisen ostamassa Ja nyt on muuten kuun loppuun mennessä liput -15% tarjouksessa!

Toni: Mä olen mennyt Roomaan yhden kerran junalla. ÖBB liikennöi yöjunaa Saksasta suoraan Roomaan – suosittelen!

Sami: Junat on kokemukseni mukaan Euroopassa yleensä aika hyvin aikataulussa. Vaihtoihin kannattaa kuitenkin mielestäni varata 15-45 minuuttia, jotta hieman liikkumavaraa, jos juna sattuisi olemaan myöhässä. Isoilla asemilla on yleensä ruokakauppoja, mistä saa kätevästi ostettua eväitä.

Toimintakykymme ja motivaatiomme tehdä ilmastokykyjä vahvistuu tietoperustaisena tehokkaammaksi: opimme elämänvalinnoissamme keskittymään paremmin vaikutusvaltaisimpiin asioihin sen sijaan, että jatkamme tehotonta suunnistamista maastossa ilman karttaa. Ratkaisujen puutarhassa pääsemme helposti käsiksi vallitsevien tottumustemme mahdollisiin ilmastofiksuihin vaihtoehtoihin ja mahdollisuuksien kirjon sisältämään käyttötietoon. Yhteisön jäsenet opastavat ja auttavat toisiaan sen sijaan, että jokainen keksii tarpeettoman tehottomasti saman tiekartan eristyksissä muista samaa tahtovista. Ja kun on itse oppinut, voi tämän jälkeen opettaa ja vertaismentoroida.

Kun yhteisö tietää, minäkin voin silloin tietää. Selvittämistyötä jakamalla koko elämäntavan läpäisevä tiedonhaku on mahdollinen: tuhat ihmistä luo yhdessä tehokkaalla työnjaolla tietoa noin tuhat kertaa yhtä kohtuullistavaa ihmistä (kokemusta on!) nopeammin. Miltä kuulostaisi siis kestävän hyvinvoinnin elävä kirjasto ja Wikipedia, jossa voi kysyä mieltä vaivaavia kysymyksiä ja saada tarvitsemiaan vastauksia? Opastetulla polulla ja viitoitetulla tiellä on huomattavasti helpompi, sujuvampi ja mielekkäämpi edetä – siksi Ratkaisujen Puutarha.

Neljäs jykevä ominaisuus: Tulisija

Matt Collamer #Unsplash.jpg

Kestävän hyvinvoinnin oppiminen on useimmille palvelun käyttäjille oletettavasti sekä sisäisesti vaikeaa että sisäisesti arvokasta. Tulisija on palvelun ominaisuutena kohtaamispaikka, jossa oppimisen myötä esiin nousevat sisäiset vaikeudet saavat turvallisesti tulla kuulluksi, nähdyksi ja tuetuksi kunnioittavassa keskustelussa ja hoitavassa kanssakohtaamisessa. Tiedämme, että ilmastonmuutos aiheuttaa monenlaisia sisäisiä vaikeuksia (tunteita, ajatuksia, tuntemuksia, kokemuksia), joista puhumattomuus tuottaa ilmastoyksinäisyyttä. Tämä heikentää olennaisesti toimintakykyämme ilmastotekoihin. Tulisija tarjoaa mahdollisuuden rehellisesti kohdata, jakaa ja tunnistaa omat sisäiset vaikeudet tavoitteena itsetuntemusta vahvistamalla lisätä valtaamme vaikeuksien ylittämiseen. Kun yhteisö kuuntelee minua, oloni on turvallisempi.

Mikko: Mua ilmastoahdistaa tänään ihan tosi paljon. Pelottaa, että kaikki tulee vielä romahtamaan ja on jo liian myöhäistä. Välillä olo on tosi toivoton. Onko teillä muilla koskaan tällaisia maailmanlopun ajatuksia? Minkälaisia keinoja teillä on pärjätä niiden kanssa?

Sini: Tunnen myötätuntoa Mikko sun kärsimystä kohtaan. Sun tunteet on musta tosi ymmärrettäviä, koska ilmastonmuutos on jo nyt ihan valtava uhka elämälle ja koko ajan lajeja kuolee ihan tajuttomalla tahdilla. Mä olen kokenut, että omien arvojen kanssa paremmin linjassa eläminen auttaa itseä, kun voi ajatella, että jos kaikki menee pieleen, minä olen ainakin tehnyt oman osani. Opittavaa kyllä yhä on ja paljon.

Tuure: Tällaiset Suuren Romahduksen ajatukset ovat ymmärtääkseni tosi tavallisia. Lämmin halaus Mikko sun toivottomuuden tunteiden keskelle. Itsellänikin on vaikeita tunteita, surua ja suuttumusta, suhteessa ilmastonmuutokseen ja siihen miten laahaavasti tähän valtavaan ongelmaan on toistaiseksi puututtu. Mua auttaa usein se, että yritän ohjata ajatuksiani Suuren Käänteen tarinaan. Mitä haluaisin sydämessäni nähdä tapahtuvan? No ilmastonmuutoksen ratkaisemisen niin, että elämä voi jatkua. Mitä kaikkea täytyisi tapahtua, että tämä voisi sitten tapahtua? Ja mikä olisi minun paras roolini tässä käänteessä? Toiminta on itseäkin auttanut, passiivinen sivustakatsojuus tuntuu kyllä pahimmilta.

Sari: Miten me voitaisiin Mikko auttaa sinua pahassa olossasi? Kuuntelemme kyllä, tuntuu tärkeältä että kerrot meille ilmastoahdistuksestasi *halaus*.

Tarvitsemme kuulluksi ja nähdyksi tulemista. Ilmastonmuutoksen suhteen tarvitsemme myös kykyä ylittää itsemme. Mahdollisuus jakaa omia tummia tunteita ja puhua ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta mahdollistaa arvokkaan vertaistuen ja tukee mielenterveyttä mielelle vaikeassa ja ehkä osin kivuliaassakin elämäntapamuutoksessa. Kohtaamalla ja jakamalla kantamamme äänioikeudettoman surun, ahdistuksen, pelon, suuttumuksen, syyllisyyden ja menettämisen tunteen pystyvyytemme ilmastotekoihin vahvistuu. Lohduttavan, lämmittävän ja kuuntelevan yhteisön jäseninä jokainen voi parhaimmillaan saada tarvitsemaansa vertaistukea ja kokea yksinäisyyden sijasta yhteenkuuluvuutta – siksi Tulisija.

Viides jykevä ominaisuus: Maanparannus

ismael-paramo-1341866-unsplash.jpg

Elämme tällä hetkellä ekososiaalisesti kestämättömässä kulttuurissa ja toimintahäiriöisessä yhteiskunnassa. Ekososiaalisesti kestämätöntä tapaamme elää ylläpitävät toimintahäiriöiset kulttuuriset uskomukset ja ajattelutavat estävät toimintakykymme vahvistumista ilmastokriisin ratkaisemisessa. Ympäristökriisi on tämän vuoksi pohjimmiltaan myös kulttuurinen kriisi. Siksi tarvitsemme eräänlaisen mielenkumouksen, jossa totutut perususkomuksemme, identiteettimme ja maailmankuvamme voivat lempeästi ja rikkoutua uuden merkityksellisen ja elinvoimaisemman oppimiseksi. On aika tutkia mielemme maaperä, löytää sen rikkaudet ja parantaa sen köyhtyneiden osien ravinteikkuutta eloperäisellä aineksella sisäisen kasvun aikaansaamiseksi yhteisöllisesti keskuudessamme ja kulttuurissamme.

Maanparannus on palvelun ominaisuus, jossa mielemme ja kielemme kartta piirretään ainakin osin uudestaan. Se tarjoaa mahdollisuuden juurtua, liittyä ja kiinnittyä kulttuurisesti tervehtyvään ekososiaalisesti sivistyneeseen kulttuuriin – ja olla aktiivisesti luomassa sitä. Sellaista kulttuuria, josta lapsemme ja tulevat sukupolvet voivat olla sadan vuoden kuluttua ylpeitä.

Toni: Kenen vastuulla ilmastonmuutoksen ratkaiseminen teidän mielestä on? Haluan kyllä itse tehdä oman osuuteni, mutta välillä tuntuu, että yksilöille sälytetään liikaa vastuuta, mikä turhauttaa. Mitä mieltä?

Juulia: Mä ajattelen, että muutoksen täytyy tapahtua monella tasolla. Meillä on suoraa valtaa kotitalouksissa, mutta ei me voida kaikkea ratkaista yksilövalinnoilla. Odotan, että taloudessa ja politiikassa otetaan jatkossa ilmastonmuutos vakavammin ja osoitetaan ilmastojohtajuutta asian ratkaisemiseksi.

Jani: Hyvin sanottu Juulia. Just ton takia kansalaisaktivismi, joka luo painetta politiikkaan ja yrityksille, on musta älyttömän tärkeää. Sitäkin tarvitaan parempien elämänvalintojen lisäksi.

Saana: Me eletään tosi yksilökeskeisessä kulttuurissa. Tämän takia ei aina ymmärretä, miten vahvasti meidän käyttäytyminen vaikuttaa muiden käyttäytymiseen. Luullaan, että ollaan irrallisia ja eristyksissä, vaikka ei olla. Ja sitten tunnetaan voimattomuutta. Musta on ilmastonmuutoksen kannalta haitallista uskoa nykyiseen yli-individualismiin, se vieraannuttaa meidät joukkovoiman kokemuksista. Onneksi on tää meidän yhteisö, joka voi tämän muuttaa: me olemme ne, joita olemme odottaneet.

Tanja: Arvokasta pohdintaa! Enpä ole tätä yksilökeskeisyyttä koskaan aiemmin tullut ajatelleeksi. Hyviä pointteja teillä.

Haitalliset uskomukset ja ajattelutavat estävät tehokkaasti ekososiaalisesti sivistyneen toimintakykymme vahvistamista ja ovat sen takia ratkaiseva osa koko viheliäistä ongelmaa. Voimme ajatella esimerkiksi haitallisen yksilökeskeisesti, ihmiskeskeisesti, talouskeskeisesti, teknologiakeskeisesti ja mielihyväkeskeisesti, kun pyrimme ratkaisemaan ilmastonmuutosta. Oireellisten ajattelutapojen tunnistaminen ja korvaaminen ehkäisevät nykyistä tehotonta ja liikkumatonta tai laahaavaa ongelmanratkaisua. Kielellinen ajattelu on tässä asiassa keskiössä. Mitkä ajattelu- ja kielenkäyttötapamme ovat osa ongelmaa, mitkä taas osa ratkaisua? Mikä on köyhää, mikä hedelmällistä? Mikä estää, mikä mahdollistaa? Ja mitä vanhan köyhtyneen ja aikansa eläneen tilalle? Mielemme ja kielemme kartta piirretään ja kartoitetaan uudelleen palvelemaan ihmisen kasvua täyteen kukoistavaan mittaansa yhden maapallon rajoissa.

Olemme oireenkantajia toimintahäiriöisessä yhteiskunnassa. Koska sisäistämämme kulttuuri on osa ongelmaa, valitsemme yhdessä perususkomustemme ratkaisuhakuisen tutkimisen, kulttuurisista perususkomuksista tietoiseksi tulemisen ja niistä valikoivan vapautumisen. Meistä tulee uuden kulttuurin kartantekijöitä ja arkkitehtejä. Työ ei ole helppo, mutta ihmiset sen ovat ennenkin tehneet. Ekososiaalisesti sivistymättömät kulttuuriset uskomukset ja kielenkäyttötavat himmentävät toimintakykymme lisäksi myös hyvinvointiamme – niistä vapautuminen mahdollistaa parhaimmillaan totuuspohjaisen tyytyväisyyden, onnellisuuden ja omakohtaisen kukoistuksen. Siksi Maanparannus.

Kuudes jykevä ominaisuus: Valovoima

Sidharth Bhatia #Unsplash.jpg

Onko elämä sitten vain ratkaistava ongelma? Ei tietenkään – elämä on myös juhla! Tarvitsemme iloisia hetkiä, rakkauden jakamista ja kauneuden kokemista. Miten tehdä elämästä yhdessä ihanampaa?

Valovoima on palvelun ominaisuus ja toiminnallisuus, jolla voimme jakaa kestävät ilon hetkemme kulkiessamme päättäväisesti kohti kestävää hyvinvointia. Miltä minun kestävä hyvinvointini tänään näyttää? Mitä minä pohjimmiltani rakastan ja haluan osaltani tässä kaikessa suojella? Missä muutoksessa onnistuin viimeksi? Entä millainen on minun ilmastorakkaustarinani? Kauniiden kuvien, vaaleiden tunteiden ja komeiden tarinoiden virta eletystä muutoksesta kaikille hyvään yhden maapallon kokoiseen elämään antaa myönteistä voimaa, joka vahvistaa kykyämme toimia ja oppia.

IMG_20190211_140859.jpg

Juhlahetki! Matkattiin avopuolisoni kanssa ensimmäistä kertaa talvella raiteita pitkin Barcelonaan. Itse en keksi mitään sopivampaa tapaa juhlia kestävää hiilijalanjälkeäni 2018 – hyvin on sujunut meillä tämä kaukojunamatkailu! Matkan päästöt mahtuu kestävään hiilibudjettiin 🙂 – Mikko

Laura: Rakastan läheisiäni, ystäviäni ja riippumattoilua. Tahdon suojella erityisesti itseäni ja läheisiäni ilmastonmuutokselta, jotta hyvä elämä olisi meille elämämme loppuun asti mahdollinen!

Simo: Rakastan vaimoani ja lapsiani. Ja lentopalloa. Tahdon, että lapseni eivät joudu kärsimään tulevaisuudessa meidän sukupolven hölmöilyistä – siksi tahdon omalta osaltani ilmastoa varjella.

Petri: Luonto on mulle rakas. Tahdon suojella sen kaikkea elämää ihminen mukaan luettuna. Viimeksi onnistuin tekemään kasvipohjaista pitsaa ensimmäistä kertaa, hyvä fiilis siitä 🙂

Emilia: Näyttää siltä, että mä taidan tänä vuonna onnistua hiilijalanjälkeni puolittamisessa – pidetäänkö juhlat? ❤

Kuvat jaetuista onnistumisista puhuvat tunteillemme mahdollisuuksien kieltä. Tekstit omien sisäisten vaikeuksien ylittämisestä kannustavat meitä löytämään oman ilmastosisukkuuteemme. Kun kykymme kuvitella kestävä elämäntapa ja hyvinvointi vahvistuvat, myös mahdollisuutemme toteuttaa kestävyyden arvoa elämässämme vahvistuu. Ja miten ihmeellinen ja lumoava elävä luonto onkaan, jos vain huomaamme pysähtyä sen äärelle. Valovoima suojelee meitä tilanteen vakavuuden aiheuttamalta mustalta toivottomuudelta ja auttaa meitä oppiessamme huomaamaan taitavammin kaikki ne pienet, keskisuuret ja suuret hyvät uutiset, jotka virtaavat jokena kohti kestävää hyvinvointia. Tästä syntyy koettua hyvää oloa ja vahvempaa kykyä toimia – siksi Valovoima.

Epilogi: Toivon horisonttina kestävä hyvinvointi

Lopuksi lyhyesti muutama sana oppivan yhteisöpalvelun toiminnallisuuksien teoreettisesta taustasta siitä kiinnostuneille.

Immanuel Kant (2013) kysyi aikanaan Puhtaan järjen kritiikissä: mitä voin toivoa? Yksi mielekäs toivon kohde ja suunta suhteessa ilmastonmuutokseen on kestävä hyvinvointi. Tällä hetkellä elämme Suomessa keskellä kestämätöntä hyvinvointia: voimme keskimäärin hyvin, mutta kuormitamme liikaa maapallon luonnonjärjestelmiä (Hirvilammi 2015). Kestävän kehityksen perusajatuksena on, että nykyisten sukupolvien tarpeiden tyydytys ei saa tapahtua tulevien sukupolvien elämismahdollisuuksia kustannuksella niitä vaarantaen (WCED 1987). Tämä on myös kestävän hyvinvoinnin tutkimisen peruslähtökohta: kaikkien ihmisten hyvinvointi tulee pyrkiä turvaamaan ekologisesti kestävällä tasolla. (Hirvilammi 2015, 14, 17.)

Erik Allardt (1976) on teoretisoinut hyvinvointia ja sen ulottuvuuksia. Hyvinvointi merkitsee Allardtin (1976, 21) mukaan toteutunutta mahdollisuutta saada keskeiset tarpeet tyydytetyiksi. Allardtin (1976; 1993) tarveteoriassa käsitteellistetään hyvinvointi kolmen ulottuvuuden avulla, jotka ovat Having (kohtuullinen elintaso), Loving (merkitykselliset suhteet) ja Being (elävä läsnäolo) (Hirvilammi 2015, 67-70). Tuuli Hirvilammi ja Tuula Helne (2014) ovat HLDB-mallissaan lisänneet tähän jaotteluun ulottuvuuden Doing (mielekäs ja vastuullinen toiminta) korostamaan ihmisen aktiivista toimijuutta ja toiminnallisuutta olentona. Hyvinvointi on siis ilmiönä moniulotteinen.

Kehittämäni oppivan yhteisöpalvelupilotin toiminnalliset ominaisuudet perustuvat keskeisesti Allardtin tarveteoriaan. Mielekästä ja vastuullista toimintakykyä (Doing) kestävään hyvinvointiin etsitään kohtuullistamalla elintasoa (Having) niin, että merkitykselliset suhteet (Loving) ja elävän läsnäolon (Being) kokemukset kannattelevat ja rikastavat kohtuullistajan hyvinvointia. Merkityksellisiin suhteisiin liittyviä tarpeita pyritään yhteisöpalvelussa tyydyttämään Aurinkovoiman (arvostus ja yhteenkuuluvuus), Ratkaisujen puutarhan (yhdessä oppiminen ja tietämällä auttaminen) Tulisijan (kuulluksi ja nähdyksi tuleminen), Maanparannuksen (liittyminen, kiinnittyminen ja juurtuminen ekososiaalisesti sivistyvään ja tervehtyvään kulttuuriin) ja Valovoiman (jaettu ilo ja muut tekemistä energisoivat vaaleat tunteet) avulla. Elävään läsnäoloon liittyviä olemisen tarpeita pyritään palvelussa täyttämään erityisesti Vesivoiman (tekojen merkityksellisyys), Tulisijan (mielen sisäisten vaikeuksien ylittäminen) ja Valovoiman (elävän luonnon kauneuden ja ihmisen hyvyyden mahdollisuuksien tietoinen havaitseminen) kautta. Kun elintasomme kohtuullistuu mielekkäillä ja vastuullisilla teoilla, elämämme ja hyvinvointimme voi samanaikaisesti rikastua merkityksellisten suhteiden ja elävän läsnäolon vahvistumisen kautta.

Olkoon elintasomme kohtuullinen. Olkoon toimintamme merkityksellistä ja vastuullista. Olkoon läsnäolomme elävää. Olkoon meillä merkityksellisiä suhteita, joista nauttia ja iloita.

 

Kuvalähteet:

Artikkelikuva: Tim Marshall @Unsplash

Kuva 1: Daniel Lee @Unsplash

Kuva 2: Marc Zimmer @Unsplash

Kuva 3: Ben White @Unsplash

Kuva 4: Matt Collamer @Unsplash

Kuva 5: Ismael Paramo @Unsplash

Kuva 6: Sidharth Bhatia @Unsplash

 

Tekstilähteet:

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.

Allardt, E. 1993. Having, Loving, Being. An Alternative to the Swedish Model of Welfare Research. Teoksessa M. Nussbaum & A. Sen (toim.) The Quality of Life, 88-94. Oxford: Clarendon Press.

Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Hirvilammi T. & Helne, T. Changing paradigms. A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy. Sustainability 6 (4), 2160–2175.

Kant, I. 2013. Puhtaan järjen kritiikki. Helsinki: Gaudeamus.

WCED = The World Commission on Environment and Development. 1987. Our common future. Oxford: Oxford University Press.


 

Once upon a time there was an unsustainably developed human being. Every day the unsustainably developed human being thought that she would rather live sustainably again but did not know or remember how. One day the unsustainably developed human being met me. We discussed about what kind of social networking service might help ordinary people to moderate their unsustainable carbon footprint? What kind of functionalities such service could possibly contain? I shared with her my vision of ”one hundred million people learning sustainable well-being in a friendly and socially encouraging networking service by the year 2030”. I also shared my suggestion about six essential features of learning community service based on the Carbon Conversations approach in my doctoral research, all the information I have learned in my work on the relationship between human mind and climate change and my lived experience about personally learning sustainable carbon footprint and well-being. And here come these slowly cooked functionalities.

  1. Solar power = generates the experience of belonging and being appreciated based on giving positive feedback on both successful personal and collaborative action
  2. Hydropower = generates the experience of meaningful climate action and group power based on framing all personal learning in connection with the powerful network expanding
  3. Garden of Solutions = generates knowledge-based and more effective climate action based on collaborational construction of knowledge enabling best life choices and easier access to solid information and shared know-how
  4. The Hearth = generates the experience of being heard, seen and supported based on sharing, exploring and exceeding inner difficulties during learning in a safe, friendly and listening space
  5. The Soil Improvement = generates sustainable thinking, language and culture through searching and selecting smart and wise ways to think and use language in order to disconnect from the unsustainable thinking, language and culture
  6. Valovoima = generates imaginative faculty to sustainable well-being based on sharing the personal stories of experienced joy, love and beauty

The First Robust Functionality: Solar Power

Lucas Lenzi #Unsplash

We need appreciation and belonging to feel well. So far, climate actions bring only in a thin way social rewards – or at worst, even lead to experiences of social punishment. Sun does not shine and the rain is on. Being so gloomy, our motivation to climate action is weakened. Our dark emotions in relation to climate change are one explaining factor why we do not yet encourage each other towards the good direction valuable for all when it comes to our peer relationships. How could we learn to encourage each other to reach our personal best?

Solar Power is a functionality of the learning community service which is based on visible and loud, powerful and positive feedback that is given back on personally achieved success.

John: Congratulations Laura for your brand new biogas car!

Natalie: I thank you Zuma for your transition to a plant-based diet!

Zuma: What a wonderful success John that you have managed to halve your warm water use!

We need these climate kisses and the love bombing of solutions to experience appreciation and belonging on the level of communication. It makes us feel good.

The impact of Solar Power is based on giving powerful positive feedback in the form of compliments, likes and sharing the pleasures of success together. Such appreciative communication in a learning community is at best socially enriching for all – it is the very renewable cultural common and resource which is completely free from emissions to start with and able to enrich us without limits on the level of social wealth. Friends and recognition are very much needed.

When a community spirit gets stronger and stronger, it may at best enable in such appreciative community better motivation and action competence to personal climate action. Social rewards brings comfort and pride in belonging to a ecosocially educated community enabling sustainable well-being for everyone to be strengthened. It feels great to give and receive warm, sunny and energizing acknowledgement from personal success – therefore Solar Power.

The Second Robust Functionality: Hydropower

Marc Zimmer #Unsplash

We need wide shoulders to tackle climate change, absolutely. However, climate action feel as scattered individualist choices easily powerless and insignificant – as one would bail water out of a leaking boat with a tea spoon. Our minds wonder whether my actions or even all the actions in Finland have in the end any crucial significance for the issue? As a functionality of the service, Hydropower connects our personal learning to the emotional experience of group power and responds to our need of relevance and significant action. What if we would next make a front line and bail our boat with the biggest bucket we have?

Let’s imagine a bit what Hydropower might look like in the eyes of an user. As I login to the service, I see immediately real-time calculator that tell me impressively and make visible how big is the positive overall effect the whole learning community as a team has reached together. ”Wow, this is quite a lot!”, goes my reaction. I see tangibly achievable short-term targets which spur the members of the community to reach their best:

Congratulations we! We have now already achieved together 12 000 tonnes of saved CO2e this year, can we reach together 14 000 tonnes until the end of the year?

Next my attention is caught in a lower corner of the screen where I see a constant newsfeed of real-time success and progress.

14:35 ’Angela from Sweden’ reached one tonne reduction in mobility.

14:37 ’Filippe from Italy’ succeeded in three tonne reduction in food and housing.

14:38 ’Eric from USA’ has made six tonne moderation in housing, mobility and consumption.

All this makes me feel that everything is more and more possible. I realize I want to join this since I do not feel alone anymore confronting this difficult task.

When we are connecting to collective action, shared action for safer climate form the wider shoulders needed. This makes motivation stronger to do more new climate action as a part of a larger entity and a powerful team. I am not just a drop – I am also a stream which is created from the drops that rain on woods. A stream that creates with other streams a river. A river that flows with other rivers to an ocean. Therefore, I am simultaneously a small drop, a tinkling river, a running river and a vast ocean, which would not be without drops like me.

How does Hydropower create the experience of well-being? The answer is that through the experienced significance and belonging to a powerful network. At best, this gives the resources needed by the users of the service to achieve as problem solvers their best action competence as their experienced sustainable well-being is increased at the same time. Therefore Hydropower.

The Third Robust Functionality: The Garden of Solutions

Ben White #Unsplash

What we do not know how to read, that we cannot write. Sustainable life is not possible without valid information about environmental effects of various life choices. The general knowledge on climate effects of different life choices, the differences between their importance (what is a small, what is a medium-sized and what is a major climate action?) and what are the possible alternatives for our current behavior is not on high level. When it comes to climate change, we are so far quite illiterate in relation to our life choices. And with this problem, we can next join our forces in a robust and effective way.

The Garden of Solutions is a functionality which constructs and collects together the needed ability to read and write in the transition to sustainable well-being. Because of general climate illiteracy, climate action is mostly based on rough impressions and, at worst, may because of this alone be very inefficient in relation to effort that is made. It is not smart to navigate in an unknown terrain without a compass and a map. As a result from collaborative knowledge construction, we create an access to valid verified information with transparent references ready to be applied in our life choices. This reduces the stress of information retrieval significantly and makes personal carbon moderation targets easier to achieve. More doing, less searching information – we need a valid map and the skills to read it!

Jere: I live in Finland and try to fly less nowadays. I would like to try out next summer a holiday abroad in Europe by train. I have zero experience on this and I would like to travel to Rome. I don’t have the knowledge needed yet – could you give me advice on how to plan such a trip?

Sanna: Rail Planner App is great tool for planning the trip, start with that. InterRail-ticket is handy but first you need the amount of traveling days to get the right one. By the way, they are at the moment 15% on sale by the end of this month!

Toni: I once went to Rome by train. ÖBB is operating a night train from Germany straight to Rome – that I recommend!

Sami: According to my experience trains are quite well in schedule in Europe. I recommend you choose connections that have at least 15-45 minute transfer time. This makes traveling less stressful and resilient to small delays. In many stations there are markets where it is convenient to buy food during travel.

When being knowledge-based, our action competence and motivation to climate action is strengthened to be more effective: we learn to focus better in our life choices to the most influential things instead of continuing the inefficient navigation in a terrain without a map. The Garden of Solutions offers us easy access to the know-how of climate smart alternatives and possibilities for our current behavior and habits. The members of community guide and help each other instead of leaving everyone to invent the same road map in isolation from the people willing the very same thing. When you have learned yourself, then you are able to teach and peer mentor others.

When community knows something, I can know the very same thing as well. By sharing all the time intensive detection work, searching valid information on every corner of our lifestyle becomes possible: thousand people creates knowledge with efficient distribution of work about thousand times faster than one person (been there!). So how about a living library and Wikipedia of sustainable well-being which makes it possible for you to ask the questions that bother you and receive the answers you need? With a guided path and a signposted road it is considerably easier, smoother and worthwhile to proceed – therefore The Garden of Solutions.

The Fourth Robust Functionality: The Hearth

Matt Collamer #Unsplash

It is to be assumed that learning sustainable well-being is for the users of the service both internally difficult and internally valuable. The Hearth functions as a meeting place of the service where internal difficulties during learning are seen, heard and supported in a safe space with respectful discussion and caring encountering. We know that climate change causes a various inner difficulties (emotions, thoughts, sensations, experiences) which are causing climate loneliness when not being shared. The Hearth offer a possibility to honestly encounter, share and recognize our own inner difficulties with intention to increase our power over them with self-knowledge to transcend such difficulties. When the community listens to me, I feel more safe already.

Mikko: I feel intense climate anxiety today. I am afraid that everything will collapse and it is already too late to stop this. Sometimes I feel very hopeless. Do you ever have these kind of doomsday thoughts? How do you cope with them?

Jennifer: I feel compassion towards you and your suffering Mikko. I think your feelings are very understandable since climate change is already a massive threat to life and all the time there are species dying with such a crazy speed. I have experienced that it helps to live aligned with my values because then I can think that if everything goes wrong, I have at least done my share. Still a lot to learn.

Gretchen: This kind of thoughts about The Great Collapse are quite common, as far as I know. Warm hug Mikko amidst of your sometimes hopeless emotions. I personally have difficult emotions as well, grief and anger, in relation to climate change and how slowly we have so far intervened this wicked problem. For me, it helps to gently guide my thoughts towards the story of The Great Turning. What would I wish in my heart to see happen? Well, the climate change to be solved, of course! What would need to happen for this to happen? And what would be my best role in this change? Action has helped me as well, I think being passive feels the worst.

Sari: How could we help Mikko with your dark emotions? I know I am listening, it feels important that you shared your anxiety with us *hug*

We need to be heard and seen. When it comes to climate change, we also need to be able to excel ourselves. Opportunities to share personal dark emotions and speak without a fear of being judged enables valuable peer support and supports mental health in this lifestyle transition we are confronting that is difficult and even painful for our minds. Through encountering and sharing the carried disenfranchised grief, anxiety, fear, anger, guilt, shame and the feeling of loss our climate action competence is strengthened. As members of a comforting, heart-warming and deeply listening community, everyone may at best get the peer support he/she needs and experience belonging instead of loneliness – therefore The Hearth.

The Fifth Robust Functionality: The Soil Improvement

ismael-paramo-1341866-unsplash

We live at the moment in an ecosocially unsustainable culture and a dysfunctional society. Our ecosocially unsustainable way to live is maintained by dysfunctional cultural beliefs and thought patterns that prevent our action competence to solve the climate crisis. Therefore we also need to change the way we think. What we need is the soil improvement of our minds through which our basic beliefs, identities and worldviews can gently break to grow and learn something more vital and meaningful. It is time to explore the soil of the mind, find out where valuable resources are and improve the impoverished parts with nutritious organic matter to collaboratively achieve inner growth amongst us and our culture.

The Soil Improvement is a functionality of the service which aims to draw the maps of our mind and language at least partly afresh. It offers a possibility to join, attach and be rooted in an ecosocially recovering and educated culture – and to be actively part of such creation. We are talking about a kind of culture of which our children and becoming generations can be proud of after next hundred years.

Tony: Who do consider responsible for solving climate change? Personally I want to do my share but sometimes I feel that individuals are too much in charge which feels frustrating. Any thoughts?

Sandra: I think the change should happen in many levels at the same time. It is true that we have direct power in households but we cannot solve this merely by individual choices. I hold politicians and business people also accountable and expect they take climate change more seriously from now on showing climate leadership to solve the issue.

Jani: Well spoken Sandra. This is why I see activism, which creates the needed pressure to politics and business, so incredibly important here.

Shoan: We are living in a very individualist culture. This is why we do not always understand how connected we are and how strongly our personal behavior affects others behavior. We think we are separate and isolated even if we are truly not. Ans then we feel powerless. No wonder. I think it is harmful to believe in current individualist mindset when it comes to climate change. This is what alienates us from the experiences of group power. I am glad we have our community here which can change this: we are the ones we have been waiting for.

Tania: Valuable discussion! I haven’t thought about this individualism thing that much before. Good points made.

Harmful beliefs and thought patterns prevent effectively our ecosocially educated action competence to strengthen. This is why they are a part of the whole wicked problem. For example, we may think too in a way too individualist, anthropocentric, economist, technology-centered and pleasure-driven way, when we are trying to solve the climate crisis. Dysfunctional thought patterns need to be recognized and replaced to prevent us from problem solving that is ineffective, unmoved and dragging – this is what he have been witnessing. Lingual thinking is the key. What thought patterns and ways to use language are part of the problem and what are part of solution? What is unfruitful, what is fertile? What prevents, what enables? And what replaces the old and impoverished? The map of our minds and language is drawn again to serve human growth and flourishment within the size of one planet.

We are symptom carriers in a dysfunctional society. Because we have learned a culture that is a part of the problem, we choose together in a solution-focused way to examine, become aware and selectively become free from our basic beliefs. We become mapmakers and architects. This is not an easy task but it is the people like us who have done it before as well. Ecosocially uneducated cultural beliefs and ways to use language darken both our action competence and well-being – the liberation from such fossil thinking enables at best our truth-based satisfaction, happiness and, in the end, personal flourishment. Therefore The Soil Improvement.

The Sixth Robust Functionality: Power of Light

Sidharth Bhatia #Unsplash

So is life then merely a problem to be solved? Of course not – it is also the greatest celebration ever! We need happy moments, sharing love and beautiful experiences. How to make life more wonderful together?

Power of Light is a functionality of the service which offers opportunities to share the moments of sustainable joy when we are heading towards sustainable well-being. How does my sustainable well-being today look like? What do I love and want to protect? What was my latest successful behaviour change? What are the words of my personal climate love story? The flow of beautiful pictures, light emotions and handsome stories about lived change towards the good life size of one planet gives us positive vibes which makes our action and learning competence stronger.

cof

A moment of celebration! We travel with my loved one to Barcelona – first time ever on rails in winter time. It is hard to imagine a better way to celebrate my sustainable carbon footprint 2018. All has went well, distant train travel seems to work just fine! And don’t worry, the emissions are fitted in my sustainable carbon budget 2019 🙂 -Mikko

Laura: I love my close ones, friends and my hammock. I want to protect especially myself and my loved ones from climate change so that living a good life is possible for us until the end of our lives!

Shane: I love my wife and children, they are everything to me. And volleyball too. I wish that my children will not suffer in future because of the foolishness of our generation – this is why I want do my share to protect climate.

Peter: Nature is very dear to me. I want to protect and sustain all its life including humans. Last night I did my very first plant-based pizza, feeling great about that 🙂

Emily: It seems that I may success in halving my carbon footprint this year – should we have a party or what? ❤

Picture about shared success speak the language of possibilities to our emotions. Texts about exceling our inner difficulties encourage us to find our personal climate stamina. When our ability to imagine sustainable life and well-being are strengthened, also our possibilities to actually carry out the value of sustainability in our lives is strengthened. And what a wonderful world with fascinating alive nature we are living in if we just stop for a moment to notice it. Power of Light protects us from black hopelessness caused by the gravity of the situation we are in. It helps us to learn to notice more skillfully all the small, medium-sized and major good news that run as a river towards sustainable well-being. This creates experienced well-being and stronger competence to act – therefore Power of Light.

Epilogue: Sustainable Well-Being as a Horizon of Hope

To conclude, a few brief words about the theoretical background of the learning community service for those who are interested

One meaningful direction and anchor for hope in relation to climate change is sustainable well-being. At the moment, I live here in Finland in the middle of unsustainable well-being: we feel well by average but overstress natural systems of Earth (Hirvilammi 2015). The basic idea of sustainable development is that existing generations must not fulfill their needs at the expense of becoming generations and endangering their life chances (WCED 1987). This is also the fundamental starting point of studying sustainable well-being: the well-being of all people must be protected at ecologically sustainable level (Hirvilammi 2015).

Erik Allardt (1976) has theorized the dimensions of well-being. Well-being means for Allardt (1976, 21) a materialized possibility to fulfill one’s essential needs. Allardt’s (1976; 1993) need conceptualizes well-being with the help of three dimensions that are Having (decent standard of living), Loving (significant relations) and Being (the sense of alive presence) (Hirvilammi 2015, 67-70). Tuuli Hirvilammi and Tuula Helne (2014) have added the dimension of Doing (meaningful and accountable action) to this classification in their HLDB-model based on Allardt’s theory to emphasize the active agency in relation to what it means to be human. Indeed, well-being is a complex phenomenon.

This learning community service and its functional features that I have been developing are significantly based on Allardt’s need theory. Meaningful and responsible action competence (Doing) to sustainable well-being is being explored by finding more decent standard of living (Having) in a such way that one’s experiences of significant relations (Loving) and the sense of alive presence (Being) support and enrich one’s well-being. The strategy to fulfill needs connected to significant relations are sought in the networking service with the help of Solar Power (appreciation and belonging), The Garden of Solutions (collaborational learning and helping by knowing), The Hearth (being heard and seen together), Soil Improvement (engagement and becoming rooted to ecosocially recovering and educated culture) and Power of Light (shared joy and other light emotions that energize further action). The strategy to fulfill the needs connected to the sense of alive presence are sought in the service especially with the help of Hydropower (meaningfulness of action), The Hearth (working with inner difficulties of the mind) and Power of Light (intentionally discovering the beauty of alive nature and the possibilities of human goodness). When our standard of living is moderated to a more decent level with meaningful and responsible action, our life and well-being may simultaneously be enriched through strengthening our significant relations and experienced sense of aliveness.

Let our standard of living be decent. Let our action be meaningful and accountable. Let the sense of aliveness be present in us. Let there be meaningful relations for us to enjoy.

 

Pictures:

Cover picture: Tim Marshall @Unsplash

Picture 1: Daniel Lee @Unsplash

Picture 2: Marc Zimmer @Unsplash

Picture 3: Ben White @Unsplash

Picture 4: Matt Collamer @Unsplash

Picture 5: Ismael Paramo @Unsplash

Kuva 6: Sidharth Bhatia @Unsplash

 

Text references:

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.

Allardt, E. 1993. Having, Loving, Being. An Alternative to the Swedish Model of Welfare Research. Teoksessa M. Nussbaum & A. Sen (toim.) The Quality of Life, 88-94. Oxford: Clarendon Press.

Hirvilammi, T. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

Hirvilammi T. & Helne, T. Changing paradigms. A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy. Sustainability 6 (4), 2160–2175.

WCED = The World Commission on Environment and Development. 1987. Our common future. Oxford: Oxford University Press.